Valvonta- ja lupalautakunta
Pöytäkirja 14.06.2022/Pykälä 45

VALUPLTK § 45  

271/11.01.00/2022  

LUVAN HAKIJA

Uusiutuva Energia Karahka Oy

Sepänkatu 20

90100 Oulu

Y-tunnus: 2827841-8

Yhteyshenkilö: Jesse Ravaska

HAKEMUS

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyhakemus koskien kalliokiven ottamista, kiven louhintaa ja murskausta sekä jätteenkäsittelyä (maankaatopaikka).

KIINTEISTÖ

Kiinteistöstä 563-404-19-15 (Mansikkasaari) erotettu määräala M601 Oulaisten Piipsjärven kylässä Karahkan alueella.

Määräalan omistaa VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Toiminta on lupavelvollista maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan. Lisäksi toiminta on lupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n sekä liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan, kun kiviainesta louhitaan ja murskataan vähintään 50 päivää.

Maa-aineslain 4a §:n ja ympäristönsuojelulain 47a §:n mukaan maa-ainesten ottamista ja ympäristölupaa koskevat hakemukset on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee lupa-asian maa-aineslain 7 §:n sekä ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (Vna 713/2014) 2 §:n kohtien 6 a ja 6 b sekä 12 f mukaan.

TOIMINTAA KOSKEVAT AIKAISEMMAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Alueella ei ole aikaisempia ympäristö- tai maa-aineslupia.

VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy ja Uusiutuva Energia Karahka Oy ovat solmineet 20.4.2022 hallintaoikeussopimuksen hakemuksen kohteena olevasta määräalasta.

Ottamisalueen naapurikiinteistöjen omistajien kanssa on tehty sopimus ottamisalueen ulottamisesta enintään 5 metrin etäisyydelle kiinteistöjen rajasta.

TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN YMPÄRISTÖ

Toiminta sijoittuu Karahkan tuulipuisto-osayleiskaava-alueelle (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.2.2021 § 3). Kaava on saanut lainvoiman Pohjois- Suomen hallinto-oikeuden päätöksellä 22.12.2021. Ottamisalue sijaittuu tuulivoimalan numero 22 rakentamiseen varatun tv-1 alueen välittömään läheisyyteen.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on 3. vaih­e­maa­kuntakaavaan merkityllä tuulivoimaloiden alueella.

Suunniteltu ottamisalue on kallioaluetta, jolla kasvaa jäkälää ja yksittäisiä mäntyjä. Kallioalue on idässä ja lännessä suoalueen ympäröimä. Etelässä se rajautuu tuulivoimalan rakentamis­alueeseen.

Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole tunnistettuja arvokkaita luontokohteita ta suojelualueita. Tuulipuisto-osayleis­kaavassa lähimmät tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueet (luo-1), jotka ovat metsälain 10 §:n mukaisia kohteita, ovat luoteessa lähimmillään noin 360 metrin päässä sijaitsevat Takanevan pienialaiset kallio- ja suoluontokohteet sekä etelässä noin 380 metrin päässä sijaitseva Ikoistennevan alueelle sijoittuva vähäpuustoinen suoluontokohde.

Ottamisalueen läheisyydestä ei tunneta muinaismuistoja tai uhanalaisia lajeja.

Lähin luokiteltu pohjavesialue on Vaekankaan pohjavesialue yli neljän kilometrin päässä. Lähin vesistö on Koskenoja noin 2,6 kilometrin päässä lounaassa. Ottamis- ja maankaatopaikka-alue sijaitsee Koskenojan valuma-alueella. Koskenoja laskee Paskojaan ja edelleen Likalanjärveen. Likalanjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi.

Lähin asutus sijaitsee noin 2 kilometrin päässä ottamisalueen pohjoispuolella.

MAA-AINESLUPAHAKEMUKSEN JA YMPÄRISTÖLUPA­HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Toiminnan tarkoituksena on Karahkan alueen tuulivoimapuiston 25 voimalan rakentamiseen tarvittavan kiviaineksen ottaminen ja murskaus. Lisäksi tarkoituksena on pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitus perustettavaan maankaatopaikkaan.

Alueen koko on noin 2 ha ja maa-ainesten ottoalue 1,32 ha.

Maa-ainesten ottaminen

Maa-ainesten ottaminen on kuvattu Uusiutuva Energia Karahka Oy:n laatimassa ottotuusuunnitelmassa sekä suunnitelmakartoissa. Maa-aineksen ottaminen sijoittuu kiinteistöstä 563-404-19-15 lohkotulle määräalalle, jonka sijainti on esitetty hakemukseen liitetyn kauppa­kirjan liitteessä.

Otettavan kalliokiviaineksen määrä olisi yhteensä noin 200 000 k-m3

 eli noin 540 000 tonnia 10 vuoden aikana. Maa-ainesten ottoalueen nykyinen korkeustaso vaihtelee välillä +102.62-107.56 (N2000). Ottaminen etenee lännestä itään. Suunniteltu alin ottamistaso olisi +80.00 (N2000). Louhintarintauksen tyypilliseksi korkeudeksi muodostuisi 4-23 metriä.

Ottamisalueen läheisyydessä liikkuvien turvallisuuden vuoksi ottamisalueen mahdolliset korkeat kalliorintaukset ympäröidään aidalla tai eristetään.

Pohjaveden pinta on hakijan arvion mukaan tasossa +101.67 (N2000). Arvio perustuu 100 metrin päässä ottamisalueesta tehtyyn kairaushavaintoon. Louhokseen kertyvä vesi ja hulevedet, milloin niitä kertyy yli 1 hehtaarin alueelta, johdetaan tai pumpataan ottamisalueen pohjoisosaan perustettavaan selkeytysaltaan kautta metsäojaan. Selkeytysaltaan pohjalle kertyvä kiintoaines poistetaan viimeistään aineksen alkaessa tukkia veden poistumisreittiä.

Kalliokiven louhinta ja murskaus

Louhinta aloitetaan puuston ja pintamaiden poistamisella ja kallion pinnan puhdistamisella. Louhinnan vaiheita ovat poraus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa louheen pienentäminen eli rikottaminen. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuun­nitelma.

Louhittu kiviaines murskataan ottamisalueella siirrettävällä murskaus­laitoksella. Murskauslaitos siirtyy toiminnan edetessä siten, että se on aina mahdollisimman lähellä louhintarintausta. Jalostettu kallio­kiviaines varastoidaan eri raekokoja sisältäviin varastokasoihin suunnitelma-alueella. Tuotantomäärä on enintään 548 000 tonnia vuodessa.

Hakemuksen mukaan alueelle voidaan tuoda murskattavaksi louhetta myös muualta tuulivoimapuiston alueelta.

Valmiin murskeen varastokasojen korkeudet vaihtelevat pää­sään­töisesti 5-10 metrin välillä. Varastokasojen sijoittelulla voidaan vähentää murskauslaitoksen pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Varastokasojen pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa kastelemalla kasoja vedellä.

Hakemuksen mukaan toimintaa olisi ympäri vuoden. Toiminta-ajat olisivat:

-          poraaminen, ma-su klo. 7-21

-          räjäytykset, ma-su klo. 8-18

-          rikotus, ma-su klo. 8-18

-          murskaus ja seulonta, ma-su klo. 6-22

-          kuormaaminen ja kuljetukset, ma-su klo. 0-24

Maankaatopaikkatoiminta

Maankaatopaikkaan loppusijoitettava aines on kiviperäistä. Maankaatopaikalle ei loppusijoiteta orgaanista maa-ainesta kuten multaa, humusta, turvetta, liejua tai mutaa. Vuotuinen läjitettävän maa-aineksen määrä on 50 000 k-m3 ja koko toiminta-aikana enintään 200 000 k-m3.

Loppusijoitettavaa maa-ainesta käytetään maanottoalueen maisemoinnissa.

Jälkihoitotyöt

Maa-ainesten oton jälkihoitotyöt pyritään aloittamaan jo ottamis­toiminnan aikana aina, kun se on työteknisesti järkevää ja varastokasojen tilantarpeen kannalta mahdollista. Jälkihoidon tavoitteena on palauttaa alue ympäröivään maastoon sopivaksi. Kiviaineksen ottamisen loputtua alueella tai osa-alueella reunat luiskataan kaltevuuteen 1:0-1:3. Luiskaus tehdään ottoalueelta tai muualla tuoduilla pilaantumattomilla ylijäämäkaivumailla. Jos arvioidaan, että kaivumaat eivät tule riittämään, jätetään viimeisestä louhinta­rintauksesta louhetta paikoilleen tai louhitaan reunat porrastetusti 1-2 portaalla. Maisemointia voidaan tehdä lisäksi ottamisalueelle tehtävän tiestön ja toiminta-alueen ympäristöön.  

Maa-ainesten ottamisen päätyttyä alueelle muodostuu noin 0,94 hehtaarin metsälampi. Ottoalueen keskialue pyritään ottamaan reunoja syvemmäksi hyvän vedenlaadun turvaamiseksi. Tarpeen vaatiessa rakennetaan oja, jolla voidaan säännöstellä lammen vedenkorkeutta. Oja ohjataan koillisessa sijaitsevaan metsäojaan.

Ennen toiminnan päättymistä laaditaan vesialueen ulkopuoliselle alueelle metsityssuunnitelma. Ensisijaisesti maisemoinnin tarkoituksena on silmämääräisesti ympäristöön sopiva lopputilanne.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Kuljetukset tapahtuvat Karahkan tuulivoimapuiston sisälle rakennetulla uudella tiestöllä ja luvitetulla olemassa olevalla tiestöllä. Pääasiallinen kulkuyhteys tuulivoimapuistoalueelle on Likalantieltä Kiventielle.

Polttoaineet, kemikaalit ja muut tuotantoon käytettävät aineet

Hakemuksessa on esitetty arviot polttoaineiden ja muiden kemikaalien kulutuksesta. Toiminnassa käytetään polttoaineena dieseliä/kevyttä polttoöljyä, joita ei varastoida suunnitelma-alueella. Voiteluaineet varastoidaan Karahkan tuulivoimapuiston varasto­alueella. Räjähdysaineita ei varastoida suunnitelma-alueella vaan panostaja tuo tarvitsemansa mukanaan.

Veden ja sähkön käytöstä ei ole esitetty tietoja. Pölyn leviämisen torjuntaan tarvittavaa kasteluvettä tuodaan alueelle auton perässä kuljetettavalla säiliövaunulla.

Käytettävät koneet ja niiden päästöt ilmaan

Käytössä on kaivinkone, kaksi pyöräkuormaajaanja kaksi murskainta. Hakemuksessa on laskettu arviot niiden hiukkaspäästöille (sis. pöly), typen oksidien (NOx), rikkioksidin (SO2) ja hiilidioksidin (CO2) päästöille.

Toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Työkoneiden uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä. Poravaunuissa käytetään pölynsidontaan pölynkeräyslaitteita.

Melu ja tärinä sekä toimet niiden vähentämiseksi

Melulähteitä ovat hakemuksen mukaan siirrettävä murskauslaitos (118 dB), rikotin (110 dB), pyöräkuomaaja (98 dB) ja poravaunu (107 dB). Melu on kapeakaistaista tai iskumaista.

Lähimpään asutukseen on noin 2 km. Meluvyöhyke (45 dB) yltää arviolta 1,0-1,3 kilometrin päähän melulähteesta. Meluntorjuntaa tehdään varasto- ja pintamaakasojen sijoittelulla. Pintamaat sijoitetaan ottamisalueen reunoille. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisismman matalaan korkeustasoon ja tarvittaessa melun­torjuntaa tehdään kaluston tärisevien osien kumivaimentimilla ja keskeisten meluavien komponenttien koteloinneilla. Tarvittaessa voidaan käyttää äänenvaimennettua poravaunua.

Tärinää aiheuttavat raskaat ajoneuvot, louhinta- ja räjäytystyöt aiheuttavat tärinävaikutusta.  Lähimpään asutukseen voi olla tärinävaikutusta lähinnä räjäytyksillä, joiden vaikutus on hetkellinen. Räjäytystyön aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa vain panos­tusteknisin keinoin. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhinta­suunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet

Alueella ei suoriteta huoltoja, vaan työkoneet viedään huollettavaksi muualle. Vain jokin koneen rikkoontuminen voisi aiheuttaa tarpeen pienimuotoiselle huoltotoimenpiteelle, jolla kone saadaan kuntoon ja siirrettyä varsinaiseen huoltoon muualle.

Tarvittaessa ottoalueelle perustetaan HDPE-kalvolla ajettavien työkoneiden paikoitusalue, jossa ajettavia koneita voidaan säilyttää aina, kun ne eivät ole aktiivisessa käytössä. Mahdollisella paikoitusalueella voidaan suorittaa myös ajettavan kaluston tankkauksia. Muussa tapauksessa ajettava kalusto tankataan muualla. Alueella ei tulla säilyttämään polttoaineita, vaan polttoainesäiliö tuodaan tankkausta varten ottoalueelle esimerkiksi pakettiautolla tai kuorma-autolla ja viedään pois tankkauksen päätyttyä. Ajettavien koneiden tankkauksessa imeytysaineet pidetään aina nopeasti saatavilla, ja tankkausta seurataan vierestä koko tapahtuman ajan.

Murskaus- ja seulontalaitteiston tankkauksen osalta toimitaan seuraavasti:

- Polttoainesäiliö (kaksoisvaipallinen, ylivuoto-osa suurempi kuin kerralla säilytettävä polttoainemäärä) tuodaan esimerkiksi pakettiautolla tai kuorma-autolla tankattavan koneen viereen.

- Tankkauksen ajaksi letkujen ym. alle levitetään pressu.

- Tankkausta valvotaan vierestä koko tapahtuman ajan, valmiina sulkemaan hana tarvittaessa.

- Imeytysaineet ovat käden ulottuvilla koko tankkaustapahtuman ajan.

Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely

Jätteenä syntyy lähinnä metalliromua, kuten rikkoutuneita seula­verkkoja. Lisäksi syntyy pienempiä määriä jäteöljyä, voiteluaineita, akkuja jne. Näitä varten alueelle tuodaan varastokontteja, jotta jätteet voidaan kerätä tarkoituksenmukaisina jätelajikkeina. Jätteet poistetaan määrävälein kaatopaikalle, ja ns. vaarallisen jätteen osalta noudatetaan jätelain ja -asetuksen mukaista kirjanpitoa. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan muualla tuulipuiston varastointialueella varastokontissa tai -vaunussa.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaivannaisjätteen jätehuolto­suunnitelma. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyvät kaivannaisjätteet ovat pintamaat (arviolta 7500 m3-ktr) sekä kannot ja hakkuutähteet (arviolta 3000 m3-ktr).

Kuoritut pintamaat varastoidaan ottamisalueen reunoilla ja hyödynnetään alueen maisemoinnissa.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta

Poraamiseen, rikotukseen, murskaukseen ja seulontaan liittyvän melun sekä pölyn leviämistä ehkäistään BAT-menettelyin:

- Porauksen pölynsidonta poravaunun pölynkeräyslaitteella

- Jalostusprosessin pölynsidonta vesikastelulla

- Käsiteltäessä murskeita pyöräkuormaajalla, kipataan matalalta sekä melun että pölyn ehkäisemiseksi

- Jalostusprosessin melun- ja pölyntorjunta myös varasto- ja pintamaakasojen sijoittelulla, kaluston tärisevien osien kumivaimentimilla ja keskeisten meluavien komponenttien koteloinneilla.

Arvio ympäristövaikutuksista

Ottamistoiminnan loputtua alueen ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Ottoalueen huolellinen maisemointi muuttaa vain alueen korkeustasoja ja pinnan muotoa eikä vaikuta häiritsevästi alueiden jälkikäyttöön.

Maan pinnan muotoilussa pyritään siihen, että alue tulee näyttämään luonnonmukaiselta. Kasvillisuuden uusiutuessa alueesta tulee entistä kasvutyyppiä vastaava. Alue ei näy asutuksiin eikä kulkuväylille, koska lähiseudun maasto on metsäistä ja korkeustasot vaihtelevat. Asutuksiin ja kulkuväylille on myös etäisyyttä sen verran, että näkyvyys ei ole mahdollista.

Alue sijaitsee keskellä metsätalousaluetta ja tuulipuiston rakentamista ohjaavan yleiskaava-alueen sisällä, joten sen jälkikäyttönä tulee olemaan metsätalous myös tulevaisuudessa.

Tarkkailu ja omavalvonta sekä raportointi

Ottamistoimintaa ohjataan maastomittauksin ja -merkinnöin. Ajoittain tarpeen mukaan louhinnan edetessä:

- Kartoitetaan ottamisalue ottamisen etenemisen laskemiseksi, valmistusmäärätietojen täsmäyttämiseksi tai varastokasojen inventoimiseksi

- Merkitään kallioleikkaukseen korkoja kentän tasauksen ja pinnan kallistusten tarpeisiin

- Merkitään kallion päälle korkoja poraukselle.

Valumavesien tarkkailua tehdään selkeytysaltaalla, jossa voidaan havaita esim. öljyiset hulevedet. Selkeytysaltaan toimivuutta tarkkaillaan määräajoin. Vedenlaatua tarkkaillaan silmämääräisesti ja siitä otetaan näytteitä tarpeen vaatiessa.

Maankaatopaikalle loppusijoitettavan maa-aineksen laadun­valvonnan suorittaa riippumaton valvoja kuukausittaisella seuran­nalla. Riippumaton valvoja raportoi ja seuraa, että alueelle ei loppusijoiteta muuta kuin hakemuksessa ilmoitettua maa-aineslaatua.

Alueen kallionoton määrätiedot ja muut valvovan viranomaisen keräämät tiedot raportoidaan normaalin käytännön mukaan vuosittain. Vesinäytteenoton analyysitodistukset taulukoidaan ja toimitetaan heti kun ne ovat saatavilla.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen vireille tulo ja täydentäminen

Hakemus on tullut vireille 22.4.2022 saapuneella sähköpostilla. Hakemusta on täydennetty 2.5.2022, jolloin tehtiin muutoksia ottoalueeseen ja toimitettiin naapurikiinteistöjen suostumukset ottoalueen ulottamisesta 5 metrin päähän kiinteistöjen rajasta.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu ja kuulutus on pidetty julkisesti nähtävänä Oulaisten kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 3.5.2022-8.6.2022 välisen ajan. Lisäksi hakemuksen vireillä olosta on ilmoitettu paikallisessa SeutuMajakka-lehdessä 4.5.2022. Naapurikiinteistöjen omistajille on lähetetty kirjallisesti tieto lupa­hakemuksesta 3.5.2022 päivätyllä kirjeellä.

Lausunnot

Ympäristöpalvelut Helmi terveydensuojeluviranomaisena toteaa 2.6.2022 päivätyssä lausunnossaan:

Terveydensuojelulain mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.

Terveydensuojelulain näkökulmasta todennäköisin haitta suunnitellun mukaisesta toiminnasta olisi lähinnä mahdolliset ajoittainen melu ja pölyhaitta. Suunnitellun toiminnan sijainti ja laatu huomioiden toiminnasta ei todennäköisesti synny terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa aiheuttavia vaikutuksia ympärisöön. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Uusiutuva Energia Karahka Oy:n hakemuksesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty kuulemisaikana muistutuksia tai mielipiteitä.

RATKAISU LUPA-ASIASSA

Maa-aineslain 4 §:n mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa koskien kiven louhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkaa myönnetään. Lupa koskee hakemuksen mukaista määräalaa kiinteistöstä 563-404-19-15 Oulaisten kaupungissa.

Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa ja täydennyksessä esitetyllä tavalla.

Yleiset määräykset

1. Luvan mukainen toiminta tulee sijoittaa ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen liitteenä olevien suunnitelmakarttojen mukaisesti sekä poikkileikkauskuvia noudattaen.

Hakemuksen kohteena olevalle määräalalle vahvistettava kiinteistö­numero tulee viipymättä ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

Ennen ottamisen aloittamista on valvontaviranomaiselle varattava mahdollisuus suorittaa aloitustarkastus.

2. Toiminnan kaikissa työvaiheissa tulee huomioida lähialueen

tuulivoimaloiden rakentaminen. Ottamistoiminta tulee sovittaa yhteen

tuulivoimalan nro. 22  rakentamisen kanssa siten, että tärinää ja pölyämistä aiheuttava ottamistoiminta ja siihen liittyvät jälkihoitotyöt on tehty valmiiksi ennen voimalan pystyttämisen aloittamista. Toiminta tulee järjestää siten, että liikennöinti tai keskijänniteverkon rakentaminen tuulivoimalan rakentamisalueelle ei vaikeudu eikä toiminta aiheuta haittaa tai vaaraa tuulivoimaloiden rakentamisen aikana eikä sen jälkeen.

3. Toimintaan liittyviä kuljetuksia tai muuta raskasta liikennettä ei saa ajaa Vaekankaan pohjavesialueen (Vaekankaantie) kautta vaan hakijan esittämien muiden yhteyksien kautta.

Ottaminen sekä kiviainesten kuljetukseen liittyvät tiejärjestelyt tulee

sovittaa yhteen alueen muun liikennöinnin kanssa. Yksityisteiden käytöstä tulee sopia tiekuntien kanssa.

4. Sallitut toiminta-ajat ovat seuraavat: poraaminen ma-su klo. 7:00-21:00, räjäytykset ma-su klo. 8:00-18:00, rikotus ma-su klo. 8-18, murskaus ja seulonta ma-su klo. 6:00-22:00, kuormaus ja kuljetukset ma-su klo. 0-24 Toimintaa voidaan harjoittaa ympäri vuoden. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen valvonta-viranomaisen kanssa.

5. Asiattomien pääsy kiviaineksen ja jätteiden käsittelyalueille on estettävä lukittavilla porteilla ja tarvittaessa aidoilla siten, että mootto-riajoneuvolla ei ole mahdollista kulkea käsittelyalueille luvattomasti. Portit ja aidat on pidettävä kunnossa.

6. Luvan saajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristö-vaikutuksista ja toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehit-tymisestä ja varauduttava ottamaan käyttöön soveltuva ympäristön kannalta paras käytäntö. Luvan muuttamista voidaan vaatia, mikäli käytössä olevaa tekniikkaa parantamalla voidaan ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta vähentää niin, ettei siitä aiheudu kohtuut-tomia kustannuksia.

Vakuus

7. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvan hakjan on jätettävä Oulaisten kaupungille maa-aineslain edellyttämä vakuus 20 000 euroa ja jätteen käsittelytoiminnan edellyttämä vakuus 7000 euroa lupamääräyksissä edellytettyjen jälkihoitotoimenpiteiden ja tarkkailun suorittamisen vakuudeksi. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään kuusi kuukautta luvan päättymisen jälkeen eli 14.12.2032 saakka.

Maa-ainesten ottaminen

8. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlou-himojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristön-suojelusta (800/2010), mikäli lupamääräyksissä ei muuta ilmene.

9. Sallittu ottamismäärä on enintään 200 000 k-m3. Vuotuiseksi ottamismääräksi muodostuu siten 20 000 k-m3. Mikäli vuotuinen ottamismäärä poikkeaa merkittävästi suunnitellusta, tulee siitä ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lupa on voimassa siihen saakka, kunnes luvassa sallitut maa-ainekset on otettu loppuun, kuitenkin enintään 10 vuotta myöntämispäivästä.

10. Ottamisalue saa olla enintään ottamissuunnitelmissa esitetyn laajuinen. Naapurikiinteistöjen rajoihin tulee jättää vähintään 5 metrin suojavyöhykkeet, joilta maa-aineksia ei saa ottaa. Ottamisalue tulee merkitä maastoon selvästi (esim. paaluin).

Kiviainesten ottamisen tulee edetä ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla ja ottamisen saa ulottaa enintään tasoon +80.00 (N2000). Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä, joiden säilymisestä alueella on huolehdittava.

11. Ottamisalueesta ei saa aiheutua missään toimintavaiheessa vaaraa ympäristölleen. Kalliojyrkänteiden reunoille tulee asettaa selvästi havaittavat lohkareet tai muut esteet putoamisen estämiseksi. Mikäli turvallisuusnäkökohdat toimintojen edetessä edellyttävät, tulee alue aidata.

Louhosalueen ympärillä olevan kiviesteen tai maapenkereen kuntoa tulee tarkkailla ja tarvittaessa korjata niin, että alueella mahdollisesti liikkuville ihmisille tai eläimille ei aiheudu tarpeettomia vaaratilanteita.

Alueen sisätulotielle ja tarvittaessa muualle louhoksen ympäristöön on asennettava varoitustaulut varoittamaan sivullisia alueella liikkumisen vaarallisuudesta.

12. Toiminta on järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Ottamisalueen vesien johtaminen

13. Ulkopuolisten pintavesien pääsy louhokseen tulee estää raken-teellisilla ratkaisuilla, kuten maavalleilla ja -kynnyksillä. Ottamisesta ei saa aiheutua pohjaveden pinnan tason pysyvää muuttumista tai pohjaveden laadun vaarantumista. Pohjaveden keinotekoinen alentaminen ei ole sallittua.

14. Louhoksesta pumpattavat vedet tulee viivyttää ja käsitellä asian-mukaisesti mitoitetussa selkeytysaltaassa ennen niiden johtamista laitosalueen ulkopuolelle suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Altaa-seen kertyvä kiintoaines tulee riittävän usein tyhjentää siten, ettei kiintoaineksia pääse kulkeutumaan alueen ympäristöön.

Mikäli vettä pumpataan louhoksesta vähintään 100 m3/vrk, tulee siitä tehdä vesilain mukainen ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuk-selle.

15. Kiviaineksen ottaminen ja vesien johtaminen ottamisalueelta ei saa aiheuttaa vettymistä eikä muutakaan vahinkoa muilla kiinteis-töillä. Luvan saajan on varmistettava, että alapuoliset ojat riittävät pumpattavalle vesimäärälle, ja säännösteltävä vesien pumppausta alapuolisten ojien vetokyvyn mukaan. Ojien kuntoa ja veden estee-töntä kulkua on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa lähiojia on kunnostettava. Rajaojien kunnostuksista tulee sopia naapurikiinteis-töjen omistajien kanssa.

Melun ja pölyn torjunta

16. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinraken-nusten piha-alueilla päivisin klo 7:00-22:00 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä muina aikoina ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).

Mikäli ilmenee, että toiminnasta saattaa aiheutua kohtuutonta melu-haittaa, tai muutoin on syytä olettaa, että määrätyt melutasot ylittyvät häiriintyvissä kohteissa, voi lupaviranomainen velvoittaa luvan haltijan selvittämään melutilanteen ja poistamaan meluhaitan.

17. Luvan haltijan tulee riittävin suojaustoimenpitein estää kiviai-nesten räjäyttämisestä, louhinnasta, murskaamisesta, kuormaa-misesta ja kuljettamisesta aiheutuvan haitallisen melun ja pölyn leviäminen alueen ympäristöön.

Murskaus on suoritettava louhoksen pohjalla aina kun mahdollista. Kiviaineskasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun ja pölyn leviämisen ensisijaisesti altistuvien kohteiden suuntaan.

18. Murskauslaitoksen pölyä tulee rajoittaa säätämällä kuljettimien putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, koteloimalla kuljettimet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölypäästöjä on tarvittaessa rajoitettava kastelemalla murskattavaa kiviainesta sekä kastelemalla tai suojaamalla läjitys- ja tiealueita.

Räjäytystyöt

19. Räjäytystyön mitoitus ja laajuus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ympäristöön johtuvaa melua ja tärinää voidaan rajoittaa. Räjäytystöitä alueella voi suorittaa vain asianomaiset luvat omaava toiminnanharjoittaja Turvatekniikan keskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan haltija on velvollinen korvaamaan kaikki louhinnasta ja murskauksesta kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvat vahingot.

Räjähdysaineita ei saa varastoida alueella.

Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma

20. Kaivannaisjätteiden varastoimisessa, käsittelemisessä ja hyödyn-tämisessä on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteiden jätehuolto-suunnitelmaa. Soveltuvia kivennäismaa-aineksia voidaan käyttää maankaatopaikan rakenteissa.

Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannais-jätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Kaivannaisjätteen jätehuol-tosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi.

Ottamisalueen jälkihoitotyöt

21. Ottamisalueen jälkihoito on tehtävä vähintään siten kuin Ympäris-töministeriön oppaassa 2020:24, "Maa-ainesten ottaminen", luku 7, esitetään. Toteutettavia jälkihoitotöitä ovat siten mm. alueen siisti-minen ja soveltumattoman käytön estäminen, alueen muotoilu ympäristöön sopivaksi, tiivistyneiden alueiden kuten kulkuväylien ja varastokenttien pehmentäminen sekä pintamaiden palauttaminen kasvualustaksi ja metsittäminen.

22. Maisemointia tulee toteuttaa ottamistoiminnan edetessä esitetyn suunnitelman mukaisesti. Louhoksen reunat tulee muotoilla vähin-tään täyttymisvesipintaan saakka kaltevuuteen 1:3 siten, että luiskien yläosat muotoillaan alueen muuhun ympäristöön sopiviksi. Pintamaat tulee varastoida hakemuksen mukaisesti ja hyödyntää kaivannais­jätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Humuspitoisia pintamaita ei saa käyttää täyttymisvesipinnan tasolla luiskien muotoiluun. Luiskien tulee olla pysyviä eikä niissä saa hyödyntää huuhtoutuvia maa-aineksia.

Louhoksen pohjalta tulee poistaa erityisen terävät kallio- ja kiviai-nekset ja suuret lohkareet ennen kaivannon lopullista täyttymistä vedellä. Toiminnan loputtua myös kaikki maa-ainesten varastokasat tulee poistaa.

Jyrkänteet, joilla putoamisvaara on olemassa, tulee varustaa pysyvällä suojarakenteella toiminnan päätyttyä. Suojarakenne voidaan toteuttaa esimerkiksi suurilla lohkareilla tai kiinteällä aidalla. Suojarakenne tulee pitää kunnossa.

Maankaatopaikka ja sen maisemointi

23. Alueelle saa pysyvästi sijoittaa hakemuksen mukaisesti tuulivoimapuiston maarakentamisesta peräisin olevia pilaantu­mattomia maa- ja kiviaineksia (jäteluokka 17 05 04) vuosittain 50 000 k-m3 ja kokonaisuudessaan enintään 200 000 k-m3, edellyttäen muiden rajoittavien määräysten toteutuminen.

Ylijäämämaita ei saa sijoittaa muualle kuin hakemuksen suunnitel-makarttaan merkityille läjitys- ja täyttöalueille sekä soveltuvin osin louhoksen jälkihoitotöihin. Alueelle tuotavia kivennäismaa-aineksia voidaan hyödyntää laitosalueen pohjien ja tiestön rakentamisessa mikäli se on tarkoituksenmukaista.

Lopullinen läjitysalueen korkeus saa olla enintään viisi metriä nykyistä maanpintaa korkeampi. Korkeus on tarvittaessa todennettava mittauksin. Valmiin maa-ainestäytön luiskakaltevuuden on oltava 1:3 tai loivempi. Naapurikiinteistöjen rajoihin on jätettävä vähintään 5 metrin suojavyöhyke.

24. Läjitysalueelle tuotavista maa- ja kiviaineksista on etukäteen eroteltava hyödyntämiskelpoinen aines. Alueelle mahdollisesti kulkeutuvat sinne kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyödynnet-täväksi tai käsiteltäväksi asianmukaiselle vastaanottajalle.

Eloperäisiä hajoavia aineksia ei saa sijoittaa maankaatopaikkaan.

25. Mikäli maankaatopaikalle tulee tarve läjittää happamia sulfaatti-maita, tulee niiden käsittelystä ja seurannasta esittää yksityiskoh-tainen suunnitelma lupaviranomaiselle ennen sulfidipitoisten maiden tuontia maankaatopaikalle. Suunnitelmasta tulee ilmetä maiden käsittely, sijoitus ja seuranta maankaatopaikalla.

Sulfidipitoisten maa-ainesten hapettuminen ja happamien suoto- ja valumavesien muodostuminen tulee estää. Mikäli alueelle läjitetään happamia sulfaattimaita, on maankaatopaikalta lähtevien vesien laatua tarkkailtava säännöllisesti vesinäyttein. Valvontaviranomainen voi antaa tarkempia määräyksiä happamien sulfaattimaiden läjittämisestä.

26. Maankaatopaikan täytössä ja kuljetuksissa on huolehdittava, että maa-aineksen pölyäminen ei aiheuta haittoja. Tarvittaessa pölyä-mistä on estettävä kastelulla

27. Läjitysalue on rakennettava siten, että täyttö tapahtuu järjestel­mällisesti edeten ja hallitusti. Läjittäminen on tehtävä portaittain siten, että maa-ainesten annetaan tiivistyä ja pohjamaan lujittua ennen seuraavaa täyttökerrosta.

Maankaatopaikan rakenteita ja niiden mahdollisia painumia, sortumia ja liukumia on seurattava ja tarkkailtava maantäytön ja jälkitöiden aikana säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimen-piteisiin.

Sade-, sulamis- ja valumavesien kertyminen ylijäämämaiden maan-kaatopaikalle ja maa-ainesten huuhtoutuminen ojiin tai louhokseen on estettävä.

28. Maankaatopaikan täytöstä tai sen suoto- ja valumavesistä ei saa aiheutua ympäröivien ojien tukkeutumista tai liettymistä tai ympä-ristön vettymistä. Ojien kuntoa ja veden esteetöntä kulkua on seurat-tava säännöllisesti ja tarvittaessa lähiojia on kunnostettava. Rajaojien kunnostuksista tulee sopia naapurikiinteistöjen omistajien kanssa.

29. Maankaatopaikka tulee muotoilla ympäröivään maastoon sopivaksi ja siten, että alueesta tulee toiminnan päätyttyä turvallinen ja se voidaan metsittää. Mahdollisuuksien mukaan ja sortumavaara huomioiden maa-ainesten mukana tulevia suuria kiviä tulee hyödyntää maisemoinnissa luonnollisina ryhminä tai yksittäiskivinä.

Ylijäämämaan vastaanottoalueet tulee saattaa sellaiseen kuntoon, että toiminnan päättymisen jälkeenkään ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa tai muuta maaperän, pohjaveden tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Alueelle ei saa jäädä jätettä tai tarpeettomia rakenteita.

Polttoaineet ja kemikaalit 

30. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Murskaus- ja seulontalaitteiston tankkauksen tulee olla valvottua ja tankkauspaikka suojattava vähintään siirrettävällä nestetiiviillä allasrakenteella.

Koneiden pienimuotoisiakaan huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa kaivannon pohja-alueilla. Suuremmat huolto- ja korjaustyöt tulee tehdä ottamisalueen ulkopuolella niille varatuissa tiloissa. Jos alueella on tarpeen säilyttää työkoneita tulee perustaa erillinen asianmukaisesti HDPE-kalvolla suojattu alue, johon koneiden säilytys, ajettavien työkoneiden tankkaus ja muut vastaavat toiminnat keskitetään.

31. Polttoainesäiliöt ja muut haitalliset kemikaalit tulee poistaa alueelta kunkin toimintajakson päätyttyä. Aina säiliön siirron yhteydessä maaperä tulee tarkastaa ja mahdolliset valumat tulee poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.

Mikäli maaperään tai pohjaveteen onnettomuuden seurauksena pääsee öljyä tai muuta veden laadulle haitallista ainetta, on siitä välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi ilmoitettava pelastus-laitokselle ja Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Saatavilla tulee olla riittävästi imeytysmateriaalia

Jätehuolto

32. Kunkin toimintajakson päätyttyä alue tulee siistiä sinne kertyneestä jätteestä.

Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet on toimitettava jäteasemalle. Vaaralliset jätteet on varastoitava kukin jätelaji erillään suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Jos vaaralliset jätteet luovutetaan siirtoa varten, on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (Jokilaaksojen jätelautakunta).

33. Mikäli toiminnassa syntyy sosiaalitilojen jätevesiä, ne tulee johtaa umpisäiliöön, josta ne on toimitettava jätevedenpuhdistamolle. Myös kuivakäymälän jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Alueen maaperään ei saa laskea käsittelemättömiä jätevesiä tai kuivakäymäläjätteitä.

Alueen omavalvonta ja tarkkailu

34. Laitokselle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava lupaviranomaiselle.

Luvanhakija vastaa siitä, että mahdolliset ulkopuoliset urakoitsijat saavat tämän päätöksen sekä toimintaan liittyvän ottamissuun-nitelman tietoonsa ja noudattavat niitä.

35. Toiminnan vesistövaikutuksia tulee tarkkailla kahdesta edustavasta pisteestä kaksi kertaa vuodessa keväällä/kesällä sekä syksyllä. Näytteenottopaikat tulee ilmoittaa etukäteen valvonta-viranomaisen hyväksyttäväksi. Vesinäytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtokyky, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus ja tarvittaessa kokonaisöljyhiilivetypitoisuus. Tarkkailun tulee jatkua koko toiminnan ajan ja toiminnan päättymisen jälkeen tulee ottaa vähintään yksi näytteenottokierros.

Alueella tulee valvontaviranomaisen erillisestä vaatimuksesta tehdä tarpeelliseksi katsottavia maaperä-, vesi- ja pohjavesiselvityksiä niin toiminnan aikana kuin sen päätyttyäkin.

Kirjanpito- ja raportointimääräykset

36. Luvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle alueelta otetun maa-aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus tulee tehdä myös vuosilta, jolloin ei ole ollut ottoa.

Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisellä ilmoituslomakkeella, josta tiedot siirtyvät valtakunnalliseen maa-aineslupatietojärjestelmään (NOTTO).

37. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpidosta tulee laatia vuosiyhteenveto, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

- louhitun kiviaineksen määrä

- laitoksen käyntiajat ja tuotantomäärät

- maankaatopaikalle pysyvästi läjitetyn ylijäämämaan ja kivien määrä (m3 ja tn), laatu ja alkuperä

- maankaatopaikan täyttötaso ja jäljellä oleva täyttömäärä

- veden laadun tarkkailutulokset

- toiminnassa syntyneiden ja alueelle mahdollisesti kulkeutuneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä sekä tiedot jätteiden käsittelystä ja minne ne on toimitettu.

Lisäksi on raportoitava mahdollisesti syntyneet tiedot

- maankaatopaikalle läjitetyn sulfidipitoisen maa-aineksen määrästä ja käsittelystä

- tehdyistä maaperän ja vesien laadun selvityksistä 

- ympäristönsuojelun kannalta olennaiset häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Vuosiyhteenveto on toimitettava lupaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä viranomaisen määräämällä tavalla.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

38. Laitoksen toiminnan ja valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä lupaviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtumisesta on uuden haltijan ilmoitettava viipymättä kirjallisesti lupaviranomaiselle. Luvanhaltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

39. Lupa-ajan päättyessä, tai toiminnan loppuessa jo ennen tätä, hakijan on pyydettävä Oulaisten kaupungin ympäristönsuojelu-viranomaiselta alueen lopputarkastus. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle varataan mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen.

PERUSTELUT LUVAN MYÖNTÄMISELLE

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristön- suojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnon-suojelulain ja sen nojalla on säädetty.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei normaalissa tilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun pohjaveden käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan tai osayleiskaavan vastaisesti. Se sijoittuu riittävän etäälle asutuksesta ja muista mahdollisesti häiriintyvistä kohteista. Alue ei sijoitu arvokkaalle maisema-alueelle eikä sen välittömään läheisyyteen.

Luvan kohteessa tai sen vaikutusalueella ei sijaitse suojelukohteita eikä ole tiedossa muitakaan merkittäviä suojeltavia esiintymiä. Ottamisalueelta ei tunneta luonnonsuojelulain 29 §:ssä tarkoitettuja suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteen vaikutusalueella ei sijaitse Natura-verkostoon kuuluvia kohteita eikä muitakaan luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja alueita tai yksittäisiä kohteita.

Yhteiskäsittelylupa on siten, ottaen huomioon myös annetut lupamääräykset, ollut myönnettävissä.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Määräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimenpiteet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Päätöksessä on huomioitu vesienhoitosuunnitelma ja toiminnan vaikutukset vesienhoidon kannalta. Vesienhoidon tavoitteiden edistämiseksi on annettu lupamääräyksiä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1: Lupa on myönnetty hakemusasiakirjoissa kuvatulle toiminnalle. Lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan sijoittuminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan.

Lupamääräys 2 on annettu ottamisalueen lähialueelle rakennettaville

tuulivoimaloille tai niiden rakennustyömaille aiheutuvan haitan tai vaaran estämiseksi (YSL 52 §; NaapL 17 §).

Lupamääräys 3: on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Toiminnassa on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. (YSL 14, 15, 17 §).

Lupamääräysten 4 ja 16-17 tarkoituksena on ehkäistä lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvat ympäristöhaitat (YSL 52 §; NaapL 17 §).

Louhinta ja murskaus sijoittuu siten, että valtioneuvoston asetuksen

kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen

ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) mukaiset vähimmäisetäisyydet

lähimpiin asuinkiinteistöihin täyttyvät. Koska etäisyys lähimpään

asutukseen on yli kaksi kilometriä, toimintaa sallitaan maanantaista sunnuntaihin hakemuksen mukaisesti.

Lupamääräyksen mukaisesti toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa luvan haltijan on selvitettävä melutilannetta ja poistettava meluhaitta. Luvan haltija on myös velvollinen huolehtimaan riittävästä melun torjunnasta.

Lupamääräys 5: Estämällä asiattomien kulku alueella voidaan ehkäistä ennakolta jätteiden luvatonta sijoittamista ja muita ympäristöriskejä kuten ympäristön pilaantumista ja roskaantumista. (YSL 15 §).

Lupamääräys 6: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava ja hyödynnettävä toimialansa parhaan käyttö­kelpoisen tekniikan kehittymistä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 6, 8 §).

Lupamääräys 7 on annettu toimintaa koskevan vakuuden asetta­miseksi. Maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus lupamääräyksissä määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Määräys sisältää myös ympäristönsuojelulakiin perustuvan jätteen käsittelytoiminnan edellyttämän vakuuden. Vakuuden suuruudessa on huomioitu toiminnan laajuus, luonne ja lupamääräykset. (YSL 59-61 §, MAL 12 §).

Lupamääräyksellä 8 ohjataan valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta (Vna 800/2010) noudattamiseen.

Lupamääräys 9: Yhteiskäsittelylupa on myönnetty haetulle

maa-ainesmäärälle kymmeneksi vuodeksi (YSL 87 §; MAL 10 §).

Lupamääräykset 10-12 on annettu ottamistoiminnan haitallisten

vaikutusten välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Alin ottotaso on määrätty

hakemuksen mukaisesti. Ottamistason valvomiseksi on määrätty

korkotasojen riittävästä merkitsemisestä. Päätöksessä on annettu

määräyksiä ottamisalueen rajaamiseksi ja merkitsemiseksi. (MAL 11 §)

Lupamääräysten 13-15 tavoitteena on pinta- ja pohjavesien suojelu.

Laitoksesta pumpattavat vedet eivät saa heikennä ottamisalueen

alapuolisten pintavesien laatua eivätkä aiheuta vahinkoa muiden omistamilla kiinteistöillä. Pumpattavien vesimäärien säännöstelyllä ja

alapuolisten ojien vetokyvyn varmistamisella voidaan estää laitosalueen alapuolisten pelto- ja metsäalueiden vettyminen. (YSL 52 §; NaapL 17 §)

Lupamääräykset 17-19 ja 26 on annettu terveys- ja ympäristö-haittojen ehkäisemiseksi (VNp 993/1992; YSL 52 §; NaapL 17-18 §).

Lupamääräys 20: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisen tavoitteena on jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyödyntämisen edistäminen sekä jätteiden turvallinen käsittely ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy. Suunnitelma on tarvittaessa päivitettävä maa-aineslain 16 b §:n mukaisesti.

Lupamääräykset 21-22 on annettu alueen siistimiseksi toiminnan päätyttyä sekä ottamistoiminnan luontoon, maisemakuvaan ja turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Valtio­neuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta (VNa 926/2005) 8 §:n mukaan luvan voimassaoloajan aikana on toteutettava myös kaikki luvan edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet.

Lupamääräykset 23-24 Maankaatopaikkatoiminta rajataan hakemuksen mukaiselle jätelajille ja -määrälle. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti jätteen käsittely voidaan rajoittaa koskemaan tietynlaista jätettä. Lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan sijoittuminen hakemuksessa esitettyyn sijaintipaikkaan sekä suojavyöhykkeet naapurikiinteistöjen rajoihin.

Alueelle läjitettävän aineksen laatua koskevat lupamääräykset on annettu sen varmistamiseksi, että alueelle läjitetään vain sellaista maa-ainesta, jota voidaan sijoittaa maankaatopaikalle eikä sisällä merkittävää riskiä pilaantuneisuudesta. Alueelle kulkeutuvien luvattomien jätteiden ja vaarallisten jätteiden toimittamisesta asian­mukaiseen vastaanottopaikkaan on annettu määräys maiseman rumentumiseen, epäsiisteyteen ja roskaamiseen sekä ympäristön pilaantumiseen liittyvien haittojen vähentämiseksi (YSL 52; JL 13, 72, 73 §).

Lupamääräys 25: Sulfidipitoiset maa-ainekset aiheuttavat merkittävän ympäristöriskin, joten niiden käsittelystä ja tarkkailusta on määrätty esitettäväksi tarkempi suunnitelma, mikäli happamien sulfaattimaiden läjittäminen tulee ajankohtaiseksi (YSL 6, 7, 52 §).

Lupamääräys 27: Läjitysalueen suunnitelmallisella ja hallitulla täytöllä edesautetaan rakenteen kestävyyttä sekä täytön lopullista muotoilua ja maisemointia. Maankaatopaikan kunnossapitäminen edellyttää, että alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisin  tarkastuksin ja havaitut rakennevauriot korjataan viipymättä. (YSL 52 §)             

Lupamääräys 28: on annettu naapurikiinteistöille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi sekä pintavesien pilaantumisen ehkäise­miseksi ja toiminnan  vaikutusten tarkkailemiseksi (YSL 6, 17, 72 §).

Lupamääräys 29: Toiminnan edetessä läjitysalue on maisemoitava ja siistittävä asianmukaiseen kuntoon ja maisemaan sopivaksi siten, että siitä ei toiminnan päättyessäkään aiheudu ympäristön pilaan­tumista, pilaantumisen vaaraa tai roskaantumista. (YSL 52, 94 §).

Lupamääräykset 30-31 on annettu maaperän sekä pinta- ja pohja-vesien pilaantumisen estämiseksi. Toiminnassa on varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden varalta ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten estämiseksi ja rajoittamiseksi. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja viranomaisohjeiden antamiseksi. Välittömiin torjuntatoimiin ryhtymisestä on annettu määräys, jotta poikkeustilanteesta aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. (YSL 14-17, 19, 52, 123, 134 §)

Lupamääräykset 32-33: Jätehuolto on hoidettava jätelain ja Oulaisten kaupungissa voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. (JäteL 8, 13, 121 §; YSL 58 §).

Lupamääräys 34: Luvan haltija vastaa toiminnan luvanmukai-suudesta ja on velvollinen huolehtimaan, että myös ulkopuoliset urakoitsijat noudattavat lupamääräyksiä. Määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi (YSL 62 §).

Lupamääräys 35 on annettu pintavesien pilaantumisen ehkäise­miseksi, toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi (YSL 6, 17, 62 §).

Lupamääräykset 36-37: Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi (YSL 62 §; JäteL 118-119 §). Vuosi-yhteenvedon toimittaminen on tarpeen valvonnan toteutumiseksi. Maa-aineslain 23a §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta (Vna 926/2005) 9 §:n mukaan ilmoitus on tehtävä tammikuun 31. päivään mennessä.

Lupamääräykset 38-39 ovat tarpeen, koska olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa lupaa tai suorittaa valvontatoi- menpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin (YSL 29, 170 §). Lisäksi määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja sitä varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaan­tumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (YSL 62, 94 §.)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöspäivästä eli 14.6.2032 asti.

Jos asetuksella annetaan luvan määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄDÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-8, 14-17, 19-20, 22, 27, 29, 34, 39-40, 42-44, 47a, 48-49, 52-53, 58-62, 66, 72, 83-85, 87, 89, 94, 114, 123, 134, 140-142, 170, 172, 190-191 ja 198 §

Maa-aineslaki (555/1981) 4, 5a, 7, 9-11, 12, 16b  23a §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920 ja muutos 90/2000) 17-18§

Jätelaki (646/2011) 2, 5, 8, 12-17, 24, 29, 72-73, 91, 118-122 ja 141§

Vesilaki (587/2011) 15 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7,12 ja 22 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-6, 11-16§

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (962/2005) 8-9 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 9, 10,12 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)  Liitteet 1 ja 2

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/192)

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupapäätöksestä perittävä maksu on 2990 €. Maksu on Oulaisten kaupunginvaltuuston 21.8.2019 § 35 hyväksymän ympäristönsuojelu­viranomaisen taksan mukainen ja siihen sisältyy ympäristölupa­maksu 1800 € sekä lisäksi maa-ainesten ottoa koskevat maksut:

- ottamissuunnitelman tarkastaminen: 170 €

- hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän mukainen maksu:

  0,0051 €/m3 x 200 000 k-m3 =  1020 €

- kuulemisesta ei peritä taksan mukaista maksua (sisältyy ympäristölupamaksuun)

MUUTOKSENHAKU

Ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös:  Hakija

 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

 Ympäristöpalvelut Helmi

Ilmoitus päätöksestä: Asianosaiset

Esittelijä Ympäristösihteeri Laura Liuska
 

Päätösehdotus Valvonta- ja lupalautakunta myöntää edellä kuvatun mukaisesti Uusiutuva Energia Karahka Oy:lle yhteiskäsittelyluvan koskien kalliokiven louhintaa ja murskausta sekä jätteenkäsittelyä ottamisalueella Karahkan louhos. Lupapäätös on voimassa 14.6.2032 saakka.
 

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.