RSS-linkki
Kokousasiat:https://poytakirjat.oulainen.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://poytakirjat.oulainen.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Valvonta- ja lupalautakunta
Pöytäkirja 20.06.2023/Pykälä 34
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Ympäristölupa koskien jätteenkäsittelyä (maankaatopaikka), Oulaisten kaupunki, läjitysalue Selkäkangas
VALUPLTK § 34
139/11.01.00/2023
Valmistelija Ympäristösihteeri Laura Liuska
Luvan hakija:
Oulaisten kaupunki
PL 22
86301 OULAINEN
Y-tunnus: 0186852-2
Yhteyshenkilö: Tero Kahlos / Oulaisten kaupunki, Tekninen keskus
Kiinteistö:
Tila 563-402-19-29 (Lastumäki)
Käyntiosoite: Ylivieskantie 469 a, Oulainen
Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N:7123950, E:395000
Kiinteistö on hakijan omistuksessa.
Hakemuksen mukainen toiminta
Lupaa haetaan maankaatopaikan laajennukselle ja jätteenkäsittelytoiminnan jatkamiselle Selkäkankaan läjitysalueella. Nykyistä pilaantumattomien maiden läjitysaluetta jatkettaisiin laajennusosalla.
Laajennuksessa käsiteltäväksi vastaanotettavat jätelajit ja -määrät ovat:
Jäteluokka | Määrä/v. | Kok. määrä | |
pilaantumattomat maa-ainekset | 17 05 04 | 10 000 tn / 6700 m3 | 100 000 tn / 67 000 m3 |
hiekoitushiekka | 17 05 04 | 2000 tn |
|
betonijäte | 17 01 01 | 1000 tn |
|
asfalttijäte | 17 03 02 | 1000 tn |
|
kannot ja energiapuu | 02 01 03 | 1000 k-m3 + 2000 k-m3 |
|
Hakemuksen mukaan kannot murskataan energiahakkeeksi 3 vuoden kuivatuksen ja puhdistuksen jälkeen. Haketta tuotetaan noin 1000 m3 kolmen vuoden välein. Energiapuu murskataan energiahakkeeksi vuosittain ja poltettavaa energiahaketta tuotetaan keskimäärin 1000 m3 vuodessa.
Käytetty hiekoitusmurske käytetään alueella pääsyteihin ja luiskiin, PIMA-asetuksen kynnysarvot alittavaa, pilaantumatonta käytettyä hiekoitusmursketta hyödynnetään keskimäärin 1000 tn vuodessa.
Betoni murskataan # 0.100 mm jakeeksi ja käytetään paikan päällä pääsyteihin. Betonia murskataan keskimäärin 500 tn vuodessa ja se hyödynnetään soveltuvissa maarakennuskohteissa MARA-ilmoitusmenettelyn kautta.
Asfaltti varastoidaan paloina enintään 12 kk ajaksi, ja viedään edelleen murskattavaksi ja hyödynnettäväksi muualle.
Jakeet läjitetään ja kasataan asemapiirroksen osoittamiin kohtiin.
Jakeiden sijainti merkitään maastoon kyltein. Pääsytiet rakennetaan säteittäisiksi asemapiirroksen mukaisesti palvelemaan pehmeiden maamassojen ajoa penkkaan.
Nykyinen ylijäämämaan läjitysalueen pinta-ala on noin 2,7 ha ja suunnitellun laajennusalueen pinta-ala on noin 1 ha. Kiinteistön rajoille jätetään 10 m metsäkaistale suojapuustoksi.
Happamia sulfaattimaita tai vieraslajeja sisältävät maa-ainesjätteet
Hakijan esittämän täydennyksen mukaan alueelle voidaan ottaa vastaan happamia sulfaattimaita. Happamat sulfaattimaat koteloidaan täytön alaosaan ja peittomateriaalina käytetään savea ja moreenia. Peiton vahvuus on minimissään 1,0 m. Noudatetaan Ympäristöministeriön ohjeita 2022:3 ohjetta, luku 4. Sulfaattimaille varataan oma läjityspaikka ja viereen varastoidaan peittomateriaaliksi soveltuvaa massaa, jota irtoaa Oulaisissa helposti katurakenteiden ja piharakenteiden pintakerroksista, koska maaperä on savista.
Läjitysalueelle otetaan vastaan myös vieraskasvilajipitoisia massoja ja ne käsitellään erillisen suunnitelman mukaisesti.
Toiminta-ajat
Hakemuksen mukaan alueella on toimintaa maanantaista perjantaihin klo. 7-18. Betonin murskausta on noin kaksi kertaa vuodessa, yhteensä noin 8 tuntia kerrallaan. Kantojen murskausta on noin 5 työpäivää 3 vuoden välein. Murskaus tapahtuu arkisin klo. 7-18.
Alueelle ei tule jatkuvaa toimintaa. Työmaalla käy penkkakone vain tarvittaessa.
Raaka-aineet ja kemikaalit
Vettä ei käytetä eikä alueella ole viemäröintiä. Hakemuksen mukaan alueella ei säilytetä polttoaineita eikä kemikaaleja.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Alueelle liikennöidään kt 86 liittymästä, jossa on myös liittymä naapurikiinteistön energiapuuvarastolle. Suurempien maanajojen yhteydessä asennetaan liittymän molemmin puolin varoitusmerkit maanajosta
Melu- ja pölypäästöt sekä niiden ehkäisy
Alueella tehdään betonin murskaustyötä, kun alueelle tuotu puhdas betoniaines kaivoista tai rakentamisesta murskataan alle 100 mm murskekokoon. Betonin murskauksesta aiheutuu vähäinen pölypäästö.
Betoni murskataan kohdassa, jossa se on varastoitu. Murskattavan betonin määrä on niin vähäinen, että pölyhaitta jää työmaa-alueen sisälle. Kannot murskataan kantojen varastointialueella. Kantojen murskaustoiminta ei aiheuta pölyämistä. Melua tulee vähemmän kuin betonin murskauksesta.
Päästöt vesistöön ja niiden ehkäisy
Pölyä voi liettyä sadeveteen. Pölyn kulkeutuminen vesistöihin ja maaperään estetään kaivamalla läjitysalueen alavirran puolelle, sen pohjoispuolelle keruu oja ja laskeutus altaat, mistä sadevedet ohjataan edelleen metsäojien kautta vesistöihin. Avo-ojiin rakennetaan kaksi laskeutusallasta esitetyn suunnitelman mukaisesti. Altaiden syvyys on yli 2 m. Laskeutusaltaat ehkäisevät myös liettyneen maan haittoja vesistölle. Matkaa Pyhäjokeen avo-ojaverkostoa myöten n. 5 km.
Alueelle otetaan vastaan vain pilaantumattomia maa-aineksia. Läjitysaluetta hoidetaan niin, ettei rinteisiin tule sortumia tms.
Maaperän ja pohjavesien suojelu
Alueella ei säilytetä polttoaineita eikä kemikaaleja.
Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä ja ympäristövahinkojen ehkäisy
Hakemuksen mukaan on vähäinen riski, että työkoneista valuu öljyä maastoon. Onnettomuuksien estämiseksi esitetään normaalit toimet työkoneissa, kuten öljynimeytysmatot koneissa putkirikkojen varalta. Vahinkoja ehkäistään läjitysalueen rinteiden luiskauksella ja aitauksella ja sulkemalla kulkuportti. Alueella pidetään katselmus kuukausittain.
Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamisesta
Toiminnassa käytetään kaupungin kilpailuttamaa tarkastettua konekalustoa. Toiminnalla säästetään joitakin tuhansia litroja polttoainetta vuosittain, kun turhia jätteen kuljetuksia vähennetään.
Toiminnan tarkkailu
Hakemus sisältää käyttötarkkailusuunnitelman, jonka mukaan:
Jätejakeet läjitetään ja kasataan asemapiirroksen osoittamiin, kyltein merkittyihin kohtiin.
Kuukausittain:
- tarkastetaan ajetut jakeet ja merkitään määrät päiväkirjaan
- kaikesta läjityksestä pidetään kuormapäiväkirjaa
- tarkastetaan saapunut materiaali silmämääräisesti
- mikäli materiaalin sisältö vaikuttaa epäilyttävältä, konsultoidaan ympäristösihteeriä
- tehdään analyysi betonista tuotujen erien mukaan
Vuosittain:
- tehdään analyysi hiekoitusmurskeesta, tutkitaan raskasmetallit ja öljyhiilivedyt
- seulotaan betonimurskeesta näytteet
- otetaan vesinäytteet ojista laskeutus altaiden jälkeen
(Käytetään Oulaisten suljetun kaatopaikan tarkkailija konsulttia, lisätään tarkkailulistaan kohteet)
Maankaatopaikan täytön mittaukset tehdään gps-laitteilla ja mittausohjelmilla. Määriä verrataan aiempaan mitattuun määrään.
Betonimurskeen laatu todetaan seulontanäytteellä.
Lähtevistä ojavesistä otetaan tarkkailunäyte vuosittain.
Alueen jälkikäyttö
Maankaatopaikan penkereen reunat luiskataan ympäröivään maastoon enintään 1:2 kaltevuuteen, tai luiskan yläreunaan rakennetaan aita.
Alue viimeistellään metsäpohjaksi, kun läjitystoiminta lakkaa.
Toiminnan sijainti ja alueen ympäristö
Toiminta sijoittuu Ylivieskantien itäpuolelle noin 4,5 km Oulaisten keskustasta etelään. Alue sijaitsee haja-asutusalueella Selkäkankaalla. Alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat alueelta yli 500 metrin etäisyydellä.
Ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Selkäkangas on luode-kaakkoissuuntainen harjumuodostuma, joka sijaitsee kahden suon välissä. Alueella on ollut vanhaa maa-ainesten ottotoimintaa. Alueelta on otettu moreenia Oulaisten kaupungin lakkautetun kaatopaikan peittomateriaaliksi. Tämän jälkeen se on luvitettu maankaatopaikaksi vuodesta 2003 lähtien. Moreeni on tiettävästi poistettu täyttöalueelta käytännössä kalliopintaan saakka.
Lähin vesistö on Oulaistenoja. Sen pohjoinen haara (Katilanoja), johon jätteenkäsittelyalueen valumavedet johdetaan, on noin 190 m päässä jätteenkäsittelysalueesta. Oulaistenoja laskee Pyhäjokeen noin 5 kilometrin päässä. Etäisyydet muihin vesistöihin ovat Vähäjärveen 2,5 km kaakkoon ja Iso Ohilampeen 2,6 km itään. Lähietäisyydellä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.
Hakemuksen käsittely
Hakemus on tullut vireille 27.4.2023 ja sitä on täydennetty sähköpostilla 12.6.2023 eri jätejakeiden käsittelyä koskevilla tarkennuksilla.
Hakemusta koskeva kuulutus ja keskeiset hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Oulaisten kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 5.5.-12.6.2023 välisen ajan. Hakemuksen vireillä olosta on lisäksi tiedotettu asianosaisia 5.5.2023 päivätyllä kirjeellä sekä SeutuMajakka-lehdessä 10.5.2023 julkaistulla lehti-ilmoituksella. Hakemuksesta ei jätetty kuulemisaikana muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakemuksesta on pyydetty Ympäristöpalvelut Helmen terveydensuojeluviranomaisen sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnot.
Ympäristöpalvelut Helmi ilmoitti 9.5.2023 saapuneella sähköpostilla, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ei jättänyt lausuntoa määräaikaan mennessä.
Tarkastukset
Alueella on käyty katselmuksilla kevään 2023 aikana.
Esittelijä Rakennustarkastaja Veijo Hemmilä
Päätösehdotus Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen lupa maankaatopaikan laajentamiselle myönnetään. Lupa koskee hakemusasiakirjoissa esitettyä suunnitelma-aluetta kiinteistöllä 563-402-19-29 (Lastumäki). Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Yleiset määräykset
1. Maankaatopaikka tulee sijoittaa ja toteuttaa lupahakemuksen liitteenä olevien suunnitelmapiirustusten (Oulaisten kaupunki, tekninen keskus 7.3.2023) mukaisesti.
Ylijäämämaita ei saa sijoittaa muualle kuin hakemuksen suunnitel-makarttaan merkitylle ylijäämämaiden läjitysalueelle. Alueelle tuotavia pilaantumattomia kivennäismaa-aineksia voidaan kuitenkin hyödyntää laitosalueen pohjien ja tiestön rakentamisessa mikäli se on tarkoituksenmukaista.
2. Maankaatopaikka-alueelle saa pysyvästi sijoittaa hakemuksen mukaisesti pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia (jäteluokka 17 05 04) siten, että alueelle läjitettävän maa-aineksen kokonaismäärä on enintään 100 000 tonnia tai noin 67 000 m3 kuitenkin niin, että läjitysalue on enintään hakemuksessa esitetyn laajuinen ja enintään 5 metriä korkea.
Lisäksi alueelle voidaan ottaa varastoitavaksi ja käsiteltäväksi murskaamalla betonia (jäteluokka 17 01 01), 1000 tn/v. kantoja ja energiapuuta (jäteluokka 02 01 03) 1000 k-m3/v. + 2000 k-m3/v., sekä varastoitavaksi jäteasfalttia (jäteluokka 17 03 02) 1000 tn/v.
Lisäksi voidaan ottaa varastoitavaksi käytettyä hiekoitussepeliä 2000 tn/v. Hiekoitussepelistä tulee selvittää pilaantuneisuus ja verrata arvoja PIMA-asetuksen (214/2007) mukaiseen kynnysarvoon. Tulosten perusteella maa-ainesmassat tulee ohjata asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
Kynnysarvon alittavaa hiekoitussepeliä voidaan hyödyntää maankaatopaikan tierakenteissa ympäristöluvanvaraisesti, edellyttäen, että hakija esittää suunnitelman jätteen hyödyntämisestä (sisältäen asemapiirroksen jätteen hyödyntämispaikoista, rakennepiirustuksilla sekä hyödynnettävän jätteen määrällä ja laadulla). Kohteen maarakentamisessa tulee hyödyntää jätettä suunnitelmallisesti vain rakenteen tarvitsema määrä, sillä muutoin kyseessä on jätteen loppusijoitus
Kukin jäte-erä tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi viimeistään kolmen vuoden kuluttua vastaanottamisesta.
3. Ennen läjittämisen aloittamista maankaatopaikka-alue on merkittävä selvästi (esim. paaluin) maastoon suojavyöhykkeet huomioiden ja merkintöjen säilymisestä alueella on huolehdittava koko läjittämistoiminnan ajan.
Läjitysalueella kasvava puusto ja tarpeen mukaan muu kasvillisuus on poistettava läjittämisen edetessä ja toimitettava hyödynnettäväksi.
4. Kaikille jätteiden käsittelyalueille on tarvittaessa estettävä pääsy asiattomilta lukittavilla porteilla.
Maankaatopaikan täyttöä koskevat määräykset
5. Alueelle ei saa ottaa vastaan pilaantuneita maa-aineksia eikä maa-aineksia alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan.
Mikäli maa-ainesten pilaantumattomuudesta ei ole varmuutta, se tulee erikseen selvittää analyysein ja tarvittaessa toimittaa maa-aines muualle kyseisille aineksille hyväksyttyyn paikkaan. Läjitettävän maa-ainesjätteen sisältämien haitta-aineiden edustavien pitoisuuksien tulee alittaa valtioneuvoston ns. PIMA-asetuksessa (214/2007) säädetyt alemmat ohjearvot.
Eloperäisiä hajoavia aineksia ei saa sijoittaa maankaatopaikkaan.
6. Läjitysalueelle tuotavista maa- ja kiviaineksista on etukäteen eroteltava hyödyntämiskelpoinen aines. Alueelle ei saa läjittää maa-aineksia, jotka sisältävät muuta jätettä, kuten rakennusmateriaaleja. Alueelle mahdollisesti kulkeutuvat sinne kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi asianmukaiselle vastaanottajalle.
7. Mikäli maankaatopaikalle tuodaan happamia sulfaattimaita, tulee niiden käsittelystä ja seurannasta esittää yksityiskohtainen suunnitelma lupaviranomaiselle ennen sulfidipitoisten maiden tuontia maankaatopaikalle. Suunnitelmasta tulee ilmetä maiden käsittely, sijoitus ja seuranta maankaatopaikalla.
Toiminnassa tulee estää sulfidipitoisten maa-ainesten hapettuminen ja happamien suoto- ja valumavesien muodostuminen. Mikäli alueelle läjitetään happamia sulfaattimaita, on maankaatopaikalta lähtevien vesien laatua tarkkailtava säännöllisesti vesinäyttein. Valvontaviranomainen voi antaa tarkempia määräyksiä happamien sulfaattimaiden läjittämisestä.
8. Haitallisia vieraslajeja sisältävää maa-ainesjätettä voidaan läjittää alueelle, mikäli luvan haltija esittää valvontaviranomaiselle erillisen suunnitelman vieraslajien hävittämisestä ja leviämisen ehkäisemisestä.
9. Läjitysalue on rakennettava siten, että täyttö tapahtuu hallitusti ja järjestelmällisesti edeten. Läjittäminen on tehtävä portaittain enintään noin kahden metrin korotuksina siten, että maa-ainesten annetaan tiivistyä ja pohjamaan lujittua ennen seuraavaa täyttökerrosta.
Maankaatopaikan rakenteita ja niissä mahdollisia painumia, sortumia ja liukumia on seurattava ja tarkkailtava maantäytön ja jälkitöiden aikana säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimen-piteisiin.
10. Maankaatopaikan täytöstä tai sen suoto- ja valumavesistä ei saa aiheutua ympäröivien ojien tukkeutumista tai liettymistä tai ympä-ristön vettymistä. Kiintoaineen kulkeutumisen ehkäisemiseksi suoto- ja valumavedet tulee johtaa suunnitelmapiirustuksessa esitettyjen saostusaltaiden kautta.
Ojien kuntoa ja veden esteetöntä kulkua on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa lähiojia on kunnostettava. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tulee etukäteen sopia maanomistajan kanssa. Mikäli sopimukseen ei päästä, tulee asia siirtää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi.
11. Maankaatopaikka tulee maisemoida läjityksen edetessä. Lopullinen läjityskorkeus (5 metriä) on tarvittaessa todennettava mittauksin. Maankaatopaikan luiskat tulee muotoilla siten, että luiskakaltevuus on 1:2 tai loivempi, laajennusosalla mahdollisuuksien mukaan 1:3 tai loivempi. Maankaatopaikka tulee muotoilla ympäröivään alueeseen sopivaksi ja siten, että siihen ei jää sade- ja sulamisvesiä kerääviä painanteita ja että alueesta tulee turvallinen alueen myöhempää käyttöä ajatellen. Maankaatopaikka tulee metsittää toiminnan päätyttyä.
12. Alueen toiminta kokonaisuudessaan mukaan lukien kuljetukset tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu roskaantumista, maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisille.
Melu ja pöly
13. Toiminnan aiheuttama melutaso (A-painotettu ekvivalenttitaso LAeq) ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella päivällä (klo 7-22) 55 dB ja yöllä (klo 22-7) 50 dB.
14. Maankaatopaikan täytössä ja kuljetuksissa on huolehdittava, että maa-aineksen pölyäminen aiheuta haittoja. Tarvittaessa pölyämistä on estettävä kastelulla.
Polttoaineet ja kemikaalit
15. Alueella ei saa tarpeettomasti varastoida koneita, polttoaineita tai muita kemikaaleja.
Tarvittaessa alueella säilytettävien siirrettävien polttoainesäiliöiden tulee olla polttoaineen varastointiin tyyppihyväksyttyjä ja kaksoisvaipallisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Säiliöiden tulee olla suljettuja ja ne on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä.
Työkoneiden tankkauspaikka tulee sijoittaa alueelle siten, että vaaraa polttonesteiden tai muiden veden laadulle haitallisten aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen ei ole. Säiliöiden sijoittelussa on otettava huomioon riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Koneiden huolto- ja korjaustyöt tulee tehdä alueen ulkopuolella niille varatuissa tiloissa.
Polttoainesäiliöt ja muut haitalliset kemikaalit tulee poistaa alueelta kunkin toimintajakson päätyttyä. Aina säiliön siirron yhteydessä maa-perä tulee tarkastaa ja mahdolliset valumat tulee poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä kaikissa toiminnan vaiheissa.
16. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on koneiden työskentelyaikana oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot ja pilaantunut maa on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen vastaanotto-paikkaan.
Mikäli maaperään tai pohjaveteen onnettomuuden seurauksena pääsee öljyä tai muuta veden laadulle haitallista ainetta, on siitä välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi ilmoitettava pelastuslai-tokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle
Jätehuolto
17. Kunkin toimintajakson päätyttyä sinne kertyneet jätteet tulee poistaa alueelta ja alue on siistittävä.
Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet on kerättävä kannelliseen jäteastiaan ja toimitettava jäteasemalle. Vaaralliset jätteet on varastoitava eri jätelajit erillään suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Jos vaaralliset jätteet luovutetaan siirtoa varten, on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto
18. Luvan saajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristö-vaikutuksista ja toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehit- tymisestä ja varauduttava käyttöönottamaan soveltuva ympäristön kannalta paras käytäntö.
Tarkkailu
19. Luvan saajan tulee seurata maankaatopaikka-alueelta poisjoh-dettavan sade-, sulamis- ja valumaveden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöön. Läjitysalueelta Katilanojaan laskevien ojien vedestä tulee ottaa näyte vuosittain. Vesinäytteestä analysoidaan pH, sähkönjohtokyky, sameus kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus ja tarvittaessa kokonaisöljyhiilivetypitoisuus.
Omavalvonta, kirjanpito ja raportointi toiminnasta
20. Luvan saajan tulee nimetä vastuuhenkilö, joka huolehtii mm. alueen käytöstä, valvonnasta ja lupamääräysten noudattamisesta. Vastuuhenkilön yhteystiedot ja mahdolliset muutokset on ilmoitettava lupaviranomaiselle.
Luvanhakija vastaa siitä, että mahdolliset ulkopuoliset urakoitsijat saavat tämän päätöksen tietoonsa ja noudattavat sitä.
21. Toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- maankaatopaikalle pysyvästi läjitetyn ylijäämämaan ja kivien määrä (m3 ja tn), laatu, alkuperä sekä läjitysajankohta
- maankaatopaikan täyttötaso ja jäljellä oleva täyttömäärä
- toiminnassa syntyneiden ja alueelle mahdollisesti kulkeutuneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä sekä tiedot jätteiden käsittelystä ja minne ne on toimitettu
- maankaatopaikalle mahdollisesti läjitetyn sulfidipitoisen tai haitallisia vieraslajeja sisältävän maa-aineksen määrästä ja käsittelystä
- tiedot tarkkailusta ja muusta seurannasta
- ympäristönsuojelun kannalta olennaiset häiriötilanteet ja poikkeuk-selliset tilanteet
Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta.
22. Vuosiyhteenveto edellisen vuoden kirjanpitotiedoista sekä vesinäytteiden tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristönsuojelun valvonnan sähköisen asiointijärjestelmän (YLVA) kautta.
Toiminnanharjoittajan omaan toiminnan käyttötarkkailuun perustuva laitoksen käyttöpäiväkirja tulee esittää valvontaviranomaiselle pyydettäessä.
Muutokset ja toiminnan päättyminen
23.Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskey-tyksestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
24. Toiminnan päätyttyä jätteenkäsittelyalue tulee siistiä niin, että se ei toiminnan päättymisen jälkeenkään aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa tai muuta maaperän, vesistön tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä betoni-, asfaltti- tai puujätekasoja, muita jätteitä eikä tarpeettomia rakenteita.
Toiminnan päättymisestä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten. Ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat, kun ne on lopputarkastuksessa todettu hoidetuiksi.
Perustelut luvan myöntämiselle ja lupamääräyksille
Luvan myöntämisen edellytykset
Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäris-tönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, toiminnasta ei normaa-litilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantu-mista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhan-kinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan tai osayleiskaavan vastaisesti.
Luvan kohteessa ei sijaitse suojelukohteita eikä ole tiedossa muitakaan merkittäviä suojeltavia esiintymiä. Lähin Natura-verkostoon kuuluva suojelualue sijaitsee riittävän etäällä toiminnan luonne huomioon ottaen, eikä sille siten oleteta aiheutuvan haitallisia vaikutuksia.
Toiminta sijoittuu metsätalousalueelle ja riittävän etäälle asutuksesta ja muista mahdollisesti häiriintyvistä kohteista. Alue ei sijoitu arvokkaalle maisema-alueelle eikä pohjavesialueelle, tai niiden välittömään läheisyyteen.
Ympäristölupa on siten, ottaen huomioon myös annetut lupamää-räykset, ollut myönnettävissä.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Määräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominai-suudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimenpiteet.
Päätöksessä on huomioitu vesienhoitosuunnitelma ja toiminnan vaikutukset vesienhoidon kannalta. Vesienhoidon tavoitteiden edistä-miseksi on annettu lupamääräyksiä pinta- ja pohjavesien suojele-miseksi.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Lupamääräykset 1-2: Lupa on myönnetty hakemusasiakirjoissa kuvatulle toiminnalle. Lupaharkinnassa on otettu huomioon tominnan laajuus sekä sijoittuminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Jätteenkäsittelytoiminta on rajattu hakemuksen mukaiselle jätelajille ja -määrälle (YSL 52, 58 §).
Lupamääräykset 3-4: Läjitysalueen merkitseminen maastoon on tarpeen toiminnan sijoittumisen valvomiseksi. Estämällä asiattomien kulku alueella voidaan vähentää jätteiden luvatonta sijoittamista ja siitä aiheutuvia ympäristöriskejä ennakolta. (YSL 7, 52 §)
Lupamääräykset 5-6: Alueelle läjitettävän aineksen laatua koskevat lupamääräykset on annettu sen varmistamiseksi, että alueelle läjite-tään vain sellaista maa-ainesta, jota voidaan sijoittaa maankaatopaikalle. Alueelle kulkeutuvien luvattomien jätteiden ja vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan on annettu määräys maiseman rumentumiseen, epäsiisteyteen ja roskaamiseen sekä ympäristön pilaantumiseen liittyvien haittojen ehkäisemiseksi (YSL 52; JäteL 13, 72, 73 §).
Lupamääräys 7: Sulfidipitoiset maa-ainekset aiheuttavat merkittävän ympäristöriskin, joten niiden käsittelystä ja tarkkailusta on määrätty esitettäväksi tarkempi suunnitelma, mikäli happamisen sulfaattimaiden läjittäminen tulee ajankohtaiseksi (YSL 6, 7, 52 §).
Lupamääräys 8: Toiminnanharjoittajaa ja kiinteistön haltijaa koskee kielto päästää vieraslajia ympäristöön sekä velvollisuus huolehtia siitä, että sen tuottamassa, varastoimassa, markkinoille saattamassa,
kuljettamassa, välittämässä, myymässä tai muuten luovuttamassa tuotteessa tai aineistossa ei ole haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. (Vieraslajilaki 3-5 §).
Lupamääräys 9: läjitysalueen suunnitelmallisella ja hallitulla täytöllä edesautetaan rakenteen kestävyyttä sekä täytön lopullista muotoilua ja maisemointia. Maankaatopaikan kunnossapitäminen edellyttää, että alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisin tarkastuksin ja havaitut rakennevauriot korjataan viipymättä. (YSL 52 §)
Lupamääräykset 10, 19 on annettu pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi sekä ojien kunnossapidon ja vesien johtamisen turvaamiseksi (YSL 6, 17, 52 §, VL 5, 8 §).
Lupamääräys 11: Maankaatopaikka on maisemoitava ja siistittävä asianmukaiseen kuntoon siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa ja että hyvää maisemakuvaa ja asianmukaista jälkikäyttöä edistetään (YSL 52, 94 §).
Lupamääräyksellä 12 ohjataan ympäristönsuojelu- ja jätelain yleisiin periaatteisiin ja velvollisuuksiin terveydellisen haitan ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 7, 52 §; JäteL 13, 72 §).
Lupamääräys 13: Lupamääräyksen mukaisesti toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädet-tyjä ulkomelun ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa luvan haltijan on selvitettävä melutilannetta ja poistettava meluhaitta. Luvan haltija on myös velvollinen huolehtimaan riittävästä melun torjunnasta
Lupamääräys 14 on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemikseksi (YSL 52 §; NaapL 17-18 §).
Lupamääräykset 15-16 on annettu maaperän sekä pinta- ja pohja-vesien pilaantumisen estämiseksi. Toiminnassa on ennalta varau-duttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilan-teiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi.
Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden anta-miseksi. Välittömiin torjuntatoimiin ryhtymisestä on annettu määräys, jotta poikkeustilanteesta aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. (YSL 14-17, 19, 52, 123, 134 §)
Lupamääräys 17: Jätehuolto on hoidettava jätelain ja Oulaisten kaupungissa voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsit-telyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. (JäteL 8, 13, 121 §)
Lupamääräys 18: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava ja hyödynnettävä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 6, 8 §, JäteL 13 §)
Lupamääräys 20: Luvan haltija vastaa toiminnan luvanmukaisuudesta ja on velvollinen huolehtimaan, että myös ulkopuoliset urakoitsijat noudattavat lupamääräyksiä.
Lupamääräykset 21-22 ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi (YSL 62 §; JäteL 118-119 §).
Lupamääräykset 23-24 ovat tarpeen, koska olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa lupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin (YSL 29, 170 §). Lisäksi määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja sitä varten tarpeellisten tietojen saamiseksi.
Toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (YSL 62, 94 §)
Päätöksen täytäntöönpano
Lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta.
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa 31.12.2033 saakka jollei lupamääräyksistä muuta johdu.
Toimintaa koskevat aikaisemmat luvan ja niiden korvaaminen
Tällä päätöksellä korvataan alueelle aikaisemmin myönnetty ympäristölupa jätteenkäsittelytoiminnalle (valvontalautakunta 22.4.2014 § 26).
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Toiminta on lupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n sekä liitteen 1 taulukon 2 kohtien 13f mukaan, kun kyseessä on jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammatti-maista tai laitosmaista.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee lupa-asian ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäris-tönsuojelusta (Vna 713/2014) 2 §:n kohdan 12 a perusteella.
Sovelletut säädökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 14-17, 19, 29, 34, 52, 58, 62, 94, 123, 134 ja 170 §
Jätelaki (646/2011) 13, 72-73, 118-119 §
Vesilaki (587/2011) 5, 8 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17-18 §
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3-5 §,
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (704/2019) 1 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11-16 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Lupapäätöksestä perittävä maksu on 1600 €.
Maksu perustuu Ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksaan (hyväksynyt valvonta- ja lupalautakunta 31.1.2023 § 4)
Muutoksenhaku
Päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Päätöksestä tiedottaminen
Päätös: Hakija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Ympäristöpalvelut Helmi, terveydensuojeluviranomainen
Ilmoitus päätöksestä: Asianosaiset
Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.
|
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |