Valvonta- ja lupalautakunta
Pöytäkirja 02.05.2023/Pykälä 24

VALUPLTK § 24  

91/11.01.00/2023  

Luvan hakija:

Kuljetuspolar Oy

Kempeleentie 7B

90400 OULU

Y-tunnus: 0195020-0

Yhteyshenkilö: Lasse Himanka

Kiinteistöt:

Tilat 563-402-64-1 (Vilikki) ja 563-402-65-5 (Kiviniemi)

Sijainti (ETRS-TM35FIN) N:7131874; E:387944

Hakemuksen mukainen toiminta

Kyseessä on maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely-hakemus koskien kalliokiven ottamista, louhintaa ja murskausta.  Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta (MAL 21 § ja YSL 199 §).

Louhittavan kalliokiviaineksen määrä on 575 000 k-m3 (noin 1 495 000 t). Ottamisaika on 10 vuotta ja vuotuinen ottamismäärä keski­määrin 57 500 k-m3 (149 000 t).

Maa-ainesten ottaminen

Toiminnan tarkoituksena on kalliokiven ottaminen ja murskaaminen maarakentamisen (teiden rakentaminen ja tienpito) tarpeisiin. Suunnittelualue on kooltaan kaikkiaan 16,21 ha, josta kiviaineksia otetaan 5,71 hehtaarin alueelta. Lisäksi alueeseen sisältyy otto-alueen pohjoispuolella 0,86 hehtaarin kokoinen varastoalue sekä tuki- ja huoltotoiminnoille varattu 1,87 hehtaarin alue. Pintamaiden läjitykseen on varattu 1,62 ha. Olemassa oleva ottoalue laajenee kiinteistön Vilikki (563-402-64-1) rajoja kohti sekä naapurikiinteistölle Kiviniemi (563-402-65-5).

Maa-ainesten ottaminen on kuvattu hakemukseen liitetyssä suunni­telma­selostuksessa sekä suunnitelmapiirustuksissa (Ari Matkaselkä, 5.3.2023)

Ottoalueen nykyinen korkeustaso luonnontilaisella alueella on noin +65.50-69.80 (N2000). Nykyisen louhoksen pohjan taso on noin +60.00 ja suunnitelman mukaan louhosta laajennetaan tässä tasossa edeten kohti suunnitelman mukaisen ottoalueen reunoja. Sen jälkeen louhintaa jatkettaisiin alimmillaan tasoon +55.42 (N2000).

Keskimääräinen ottamissyvyys on noin 14 m. Louhoksen luiskat ottamisen aikana 7:1 kaltevuudella ottoalueen suuntaan. Louhoksen yläosan luiskat pyritään räjäyttämään loivemmiksi jo ottamisen aikana, jolloin jälkihoitotöissä tavittavan moreenin ja louheen tarve vähenee.

Ottoalueen merkitsemisestä maastoon ei ole esitetty tietoja.

Louhinta ja murskaus

Louhinta- ja murskaustyötä tehdään kausiluontoisesti 2-3 viikkoa kerrallaan noin 30-40 työpäivää vuodessa. Toiminta on ympäri-vuotista, mutta keskittyy pääosin sulan maan aikaan. Talvella kuljetetaan hiekoitusepeliä. Murskausta ja kiviaineksen kuljetusta tapahtuu ympäri vuoden materiaalin menekin mukaan.

Toiminta-ajat ovat:

- murskaus ma-pe klo. 7-22 (40 pv/v.)

- poraus ma-pe klo. 7-21 (20 pv/v.)

- rikotus ma-pe klo. 8-18 (20 pv/v.)

- räjäytys ma-pe klo. 8-18 (5 pv/v.)

- kuormaus ja kuljetus ma-pe klo. 6-22 (40 pv/v.) sekä viikonloppuisin la-su klo. 7-18 (10 pv/v.)

Murskauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija siirrettävällä murskaamolla. Tuotteet ovat kalliomurskeita ja sepeliä. Räjäytetty louhe murskataan louhoksen pohjalla murskauslaitoksessa. Ylisuuri louhe rikotetaan kaivinkone- ja iskuvasaratyönä. Louhe syötetään murskausasemaan kaivinkoneella. Valmis murske ja sepeli siirretään dumppereilla ja/tai kauhakuormaajalla varastoalueelle tai suoraan työkohteisiin. Varastoitavan kiviaineksen määrä on noin 20 000-50 000 t/v.

Pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi kiviaineksen murskaus tapahtuu louhoksen pohjalla. Tärinää syntyy räjäytysten yhteydessä 2-3 työjakson aikana vuodessa noin 2-3 kertaa/työjakso. Syrjäisen sijainnin vuoksi ei esitetä erityisiä toimia melun tai tärinän vähentämiseksi.

Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelutoimet

Hakemuksessa on  esitetty tiedot polttoaineiden ja muiden aineiden kulutuksesta ja varastoinnista. Alueella ei säilytetä pitkäaikaisesti polttoaineita, räjäytysaineita tai muita kemikaaleja. Työkoneissa käytettävä polttoöljy tuodaan alueelle kunkin työvaiheen aikana liikennekäyttöön hyväksytyissä kaksoisvaipallisissa polttoaine­säiliöissä. Työkoneet huolletaan urakoitsijoiden omissa toimitiloissa. Pölynsidontaan käytetään tarvittaessa vettä ja tiesuolaa.

Ottamisalue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Ottamisalueen pohjavesiolosuhteista ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Alueen maanpinnan korkeuksia tarkasteltaessa on syytä olettaa, että luonnollinen pohjaveden korkeus, jolle louhosmontun veden korkeus tulee ottamisen päätyttyä asettumaan on todennäköisesti +65.00-66.00. Aiemman toiminnan aikana vesien pumppaustarve louhoksesta on ollut vähäistä. Vedet ovat kertyneet pääosin sadannasta ja valumavesistä.

Ottamisalueen pohjois-/luoteiskulmaan rakennetaan selkeytysaltaat, joiden kautta pumppausvedet johdetaan olemassa olevaa ojastoa hyödyntäen kiinteistön Perkkiö (563-402-89-2) rajalla olevaa ojaa pitkin etelän suuntaan. Pumppausvedet purkautuvat Irvanojan latvavesiin kuljettuaan noin 800 m matkan metsäojia pitkin. Irvanoja laskee Pyhäjokeen noin 3 km ottamisalueen eteläpuolella.

Pumppausvesistä otetaan vesinäyte ennen ottamistoiminnan aloittamista laboratoriotutkimuksia varten. Vesinäytteitä otetaan tarvittaessa tai lupaehtojen edellyttämällä tavalla laitoksen toiminta-aikana. Toiminnanharjoittaja tarkkailee aistihavainnoin vedenlaatua ja selkeytysaltaiden kuntoa. Selkeytysaltaiden sepelikerros vaihdetaan tarpeen mukaan, jos altaissa havaitaan liettymistä.

Liikennejärjestelyt

Liikennöinti alueelle tapahtuu yhdystieltä 7890 (Pyhäjoentie) olemassa olevan, Likalantien risteyksen kohdalla olevan, liittymän kautta. Louhosalueelle on olemassa oleva ajotie suunitelma-alueen pohjoisreunalle. Alueen tiestöä rakennetaan ja kunnostetaan Maaselänkankaan tuulivoimapuiston rakentamisen yhteydessä.

Jätehuolto

Hakemuksessa on esitetty tiedot sekajätteen ja vaarallisen jätteen arvioidusta määrästä sekä vastaanopaikoista. Sekajäte kerätään kannelliseen jäteastiaan. Vaaralliset jätteet kerätään lukittavaan valuma-altaalliseen konttiin.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen liitteenä 5. Pintamaita arvioidaan kertyvän uudelta alueelta sekä vanhan louhoksen alueelta aiemmin kuorittuja siirrettäviä maita yhteensä n. 25 000 m3ktr. 

Humuspitoinen pintamaa läjitetään laajenevan louhoksen länsi- ja eteläpuolelle niille varatuille alueille suunnitelmakartan mukaisesti. Humuspitoinen pintamaakerros erotetaan moreenimaa-aineksista ja käytetään jälkihoitotöissä. Moreenimaat käytetään luiskien ja pohjan viimeistelyyn jälkihoitotöiden yhteydessä. Kannot ja hakkuutähteet varastoidaan 1 -2 vuoden ajaksi tukitoimintojen alueelle ja haketetaan energiakäyttöön.

Jälkihoitotyöt

Jälkihoitotöitä tehdään ottamisen yhteydessä. Luiskat muotoillaan louhinnan yhteydessä tai sivukivilouheella ja moreenilla 1:3 kaltevuuteen tasoon +64.42, joka on noin 1-2 m tulevan vedenpinnan alapuolella. Tason +64.42 alapuoliset luiskat tavoittavat pohjan 7:1 kaltevuudella. Luiskien viimeistelyssä ei käytetä humuspitoisia maa-aineksia.

Vedenpinnan alapuolelle ulottuvat, osittain hiekalla tai soralla viimeistellyt kaltevuudella 1:3 tehdyt luiskaukset mahdollistavat turvallisen virkistyskäytön. Ottamisen päätyttyä alueelle muodostuu noin 5,5 hehtaarin suuruinen vesialue, joka jää virkistyskäyttöön.

Arvio vaikutuksista ympäristöön, luontoon ja maisemaan sekä niiden vähentäminen

Toiminta-alue sijaitsee pääosin aiemmin avatulla ottamisalueella. Vaikutukset kohdistuvat toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Ympäristöön kohdistuvat pysyvät vaikutukset syntyvät metsätalousmaan muuttumisesta louhosalueeksi. Hakijan mukaan lähin asuintalo sijaitsee etäällä eikä toiminta aiheuta viihtyisyyden alenemista nykytilasta.

Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoarvoihin, maisemaan tai rakennettuun ympäristöön. Ottamis­alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistoja tai erityisiä luontokohteita. Lähimmät erityiset luontokohteet on tutkittu tuulivoimapuiston osayleiskaavan yhteydessä. 

Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole vesistöjä, joiden veden laatuun toiminnalla olisi vaikutusta. Louhokseen kertyvä vesi pumpataan kuormituksen vähentämiseksi selkeytysaltaiden kautta metsäojaan, josta vesi virtaa noin 800 metrin matkan ennen yhtymistään Irvanojan latvavesiin. Toiminnan aikainen pumppaus­tarve on vähäinen.

Ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset ovat pääosin lyhytkestoisia 2-3 kertaa vuodessa tapahtuvan räjäytyksen, rikotuksen ja murskauksen aiheuttamaa pölyvaikutusta. Kivipölyn lisäksi työkoneista aiheutuu hiukkaspäästöjä. Vaikutukset ilmanlaatuun jäävät louhoksen alueelle ja sen välittömään läheisyyteen.

Ottamistoiminnan merkittävimmät vaikutukset maaperään liittyvät pintamaiden poistoon ja varsinaiseen louhintaan. Pintamaata läjitetään penkereeksi ottamisalueen etelä- ja länsireunalle. Moreeni­pitoisia pintamaa-aineksia läjitetään erikseen, jotta niitä voidaan hyödyntää jälkihoitotöiden yhteydessä.

Ympäristöriskit, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Toimintaan liittyvä riski on mahdollinen poltto- tai voiteluainevuoto, joka saattaa kulkeutua pumpattavan veden mukana vesistöön. Onnettomuusriskiä vähennetään henkilöstön perehdyttämisellä, sekä huollettuja nykyaikaisia työkoneita käyttämällä. Alueella säilytetään poltto- ja voiteluaineita ainoastaan kunkin työvaiheen vaatima määrä.

Toiminnan tarkkailu

Tuotantomäärät, -ajat ja -lajikkeet, käytettävät raaka-aineet, vaaralliset jätteet, toimintahäiriöt ja niiden syyt kirjataan käyttöpäivä­kirjaan. Polttoaine- tai öljypäästöistä sekä pumppausveden laadusta suoritetaan aistinvaraista havainnointia ja tarvittaessa näytteenottoa.  Louhoksesta johdettavasta vedestä otetaan häiriötilanteessa (esim. polttoainevuoto) vesinäytteitä, jotka toimitetaan hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Häiriötilanteista ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille sekä lupaviranomaisille.

Toiminnan vaikutuksia pohja- ja pintaveteen tarkkaillaan aistihavainnoin.

Toiminta raportoidaan ja tarkkailaan lupapäätöksessä edellytetyllä tavalla.

Toiminnan sijainti ja alueen ympäristö

Toiminta sijoittuu Maaselänkankaan tuulipuisto-osayleiskaava-alueelle (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.10.2014 § 41). Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 20.2. 2017. Ottamisalue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-1) tuulivoimaloiden numero 4 ja 5 rakentamiseen varattujen tv-1 alueiden läheisyyteen noin 150 ja 320 metrin päähän tv-1-alueiden rajoista sekä 330 ja 580 metrin päähän rakennettavista voimaloista.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on 3. vaihemaa-kuntakaavaan merkityllä tuulivoimaloiden alueella.

Suunniteltu ottamisalue on kiinteistön Vilikki osalta pääosin vanhaa louhosaluetta. Kiinteistön Kiviniemi puolelta alue on talousmetsää, jolla on useita kalliopaljastumia. Kalliokiviaines on porfyyristä graniittia. Maapeitekerros alueella vaihtelee 0-1 metrin välillä.

Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole tunnistettuja arvokkaita luontokohteita tai suojelualueita. Tuulipuisto-osayleis-kaavassa lähimmät tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueet ovat arvokkaita kallioalueita (luo-1, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, jolla sijaitsee metsälain 10 §:n mukainen vähäpuustoinen kallio) sekä arvokkaita kosteikkoja (luo-2, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, jolla sijaitsee metsälain 10 §:n mukainen rahkarämesuo). Lähin arvokas kallioalue sijaitsee noin 120 metrin päässä ottamisalueesta pohjoiseen. Lähin arvokas kosteikko sijaitsee noin 270 metrin päässä ottamisalueesta lounaaseen.

Ottamisalueelta ei tunneta muinaismuistoja. Tuulivoimapuiston luontoselvityksessä tuulivoimapuiston alueelta ei havaittu todennäköisiä uhanalaisten lintulajien tärkeitä lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Muita luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lajeja ei ole tiettävästi havaittu ottamisalueen läheisyydestä.

Ottamisalueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Vaekangas 4,9 kilometrin päässä. Ottamisalue sijaitsee Irvanojan valuma-alueella. Irvanoja laskee Pyhäjokeen. Pyhäjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi.

Lähin asutus sijaitsee noin 710 metrin päässä ottamisalueen laajennusosasta.

Sopimukset

Hakemuksen kohteena olevat kiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa. Kuljetuspolar Oy on solminut kiinteistöjen omistajien kanssa ostosopimukset kiviaineksen ottamisesta (18.10.2022 ja 7.3.2023).

Hakemuksen käsittely

Hakemus on tullut vireille 7.3.2023 saapuneella sähköpostilla.

Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu ja kuulutus on pidetty julkisesti nähtävänä Oulaisten kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 15.3.-20.4.2023 välisen ajan. Hakemuksen vireillä olosta on ilmoitettu SeutuMajakka-lehdessä 22.3.2023.

Naapurikiinteistöjen omistajille sekä muille asianosaisille on lähetetty kirjallisesti tieto lupahakemuksesta 15.3.2023 päivätyllä kirjeellä.

Lausunnot

Ympäristöpalvelut Helmen ympäristöterveystarkastaja antoi seuraavan 13.4.2023 päivätyn lausunnon:

"Terveydensuojelulain mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.

Ottaen huomioon alueelle jo sijoittuva vastaava toiminta sekä alueen ympäristö, hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Terveyden­suojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Kuljetuspolar Oy:n lupahakemuksesta."

Muistutukset ja mielipiteet

Yksityishenkilö (XX) jätti hakemuksesta seuraavan muistutuksen:

"Muistutus koskee kiinteistöille 563-402-64-1 ja 563-402-65-5 tehtävää louhoksen laajentamista ja siitä koituvaa haittaa omistamalleni viereiselle kiinteistölle Perkkiö 563-402-89-2.

Nykyisen louhoksen toiminnan aikana kiinteistöäni vastaavalle rajalle on läjitetty pintamaata louhoksen alueelta, jolloin pintamaat ovat lähteneet sadevesien ja sulamisvesien mukana liikkumaan rajaojaan ja siitä edellen laskeviin ojiin kiinteistölläni. Olen huomattanut asiasta ilman, että asiaan on reagoitu toimijan osalta. Nyt tarkoitus on laajentaa louhinta-aluetta ja lisätä läjitettävän pintamaan määrää kiinteistöni rajalla. Tämä tulee aiheuttamaan kohtuutonta haittaa kiinteistölleni pintamaiden valumisen lisääntymisenä metsäojiin.

Rajanaapurina toivoisin, että tämänkaltaisiin ongelmiin puututtaisiin ja löydettäisiin ratkaisu. Pahimmillaan irtomaa-aines ja louhokselta lähtevä pöly vaikuttavat metsän kasvuun. Toivottavaa olisi että asiasta informoitaisiin aiempaa reaaliaikaisemmin."

Maaselänkankaan tuulivoimapuiston vastaava hanketoimija wpd Finland Oy  jätti hakemuksesta seuraavan muistutuksen:

Kuljetuspolar Oy hakee maa-aineslupaa kalliokiviaineksen ottamiselle sekä ympäristölupaa louhinnalle ja murskaukselle Vilikki-nimiselle ottamisalueelle. Kyseessä on olemassa olevan louhoksen laajentaminen Jäneskurun alueella. Hakemus koskee kiinteistöjä 563- 402-64-1 (Vilikki) ja 563-402-65-5 (Kivi-niemi). Louhos sijaitsee wpd Oulaisten Tuulipuisto Oy:n rakenteilla olevan Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaava-alueella.

wpd:n Maaselänkankaan tuulipuiston rakentaminen on alkanut puuston hakkuilla helmikuussa 2023, ja tuulipuisto tulee valmistumaan vuoden 2024 lopussa. Tuulipuistoon tullaan rakentamaan yhteensä 7 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 230 metriä (tornin korkeus 148 metriä ja roottorin halkaisija 163 metriä).

Tiedonannon mukaan Kuljetuspolar Oy:n suunnitelmana on laajentaa ottamisaluetta siten, että kiviaineksia louhittaisiin 5,7 hehtaarin suuruiselta alueelta. Lisäksi varastointiin varattaisiin 0,86 hehtaarin alue, tukitoiminto- ja huoltoalueeksi 1,87 hehtaaria ja pintamaiden läjitykseen 1,62 hehtaaria. Kiviainesta otettaisiin 10 vuoden aikana yhteensä 570 000 k-m3 (1 495 000 tn) eli keskimäärin 57 500 k-m3 (149 500 tn) vuodessa. Ympäristölupaa edellyttävä toiminta olisi louhintaa ja murskausta sekä kiviainesten varastointia. Melua ja tärinää aiheuttavaa toimintaa olisi hakemuksen mukaan noin 30-40 työpäivää vuodessa ja noin 2-3 viikkoa kerrallaan. Toiminta-ajat olisivat maanantaista perjantaihin siten, että rikotusta ja räjäytyksiä tehtäisiin klo 8-18 välisenä aikana, porauksia klo 7-21, murskausta klo 7-22 ja kuormauksia ja kuljetuksia klo 6-22. Kuormausta ja kuljetuksia voitaisiin tehdä myös viikonloppuisin klo 7-18. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Asia ratkaistaan maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa yhteiskäsittelymenettelyssä.

Kuljetuspolarin suunnitteleman laajennusalueen reunasta on noin 325 metriä voimalan WTG 04 sijaintikoordinaattiin ja noin 585 metriä voimalan WTG 05 sijaintikoordinaattiin. Tuulipuiston ympäristöluvan mukainen läjitysalue sijoittuu lähimmillään noin 135 m etäisyydelle ottoalueen laajennuksen länsi-luoteispuolelle. Tuulipuiston huoltotie sijaitsee lähimmillään noin 62 metrin etäisyydellä ottoalueen laajennuksen rajasta ottoalueen pohjois- ja länsipuolilla (pohjois­puolella 62 m ja länsipuolella 128 m). Tuulipuiston rakentamis­aikaisena tienä ja toiminnanaikaisena huoltotienä sekä ottoalueen toiminnassa hyödynnetään samaa, noin 620 metrin pituista yhdystietä hankkeiden alueelle kulkemiseen.

Kalliokiviaineksen ottotoiminta voi tuottaa tuulipuistotoiminnalle riskejä rakentamisvaiheessa (turvallisuus, liikenne samalla yhdys­tiellä), sekä riskejä erityisesti lähimmän voimalan perustukselle (tärinän vaikutus rakenteeseen) ja voimalan osalta erityisesti lapojen rakenteille sekä rakentamisaikana (kun lapoja säilytetään väliaikaisesti maanpinnan tasolla) että toiminta-aikana (ennakoimattomat tapahtumat räjäytyksen yhteydessä ja lentävät kivet).

Tällä hetkellä on meneillään riskiarviointi, jossa tarkastellaan maa-aineksenottotoiminnan riskejä tuulipuistolle. Riskiarvioinnin raportti valmistuu tämänhetkisen tiedon mukaan huhtikuussa 2023. Työtä toteuttaa Forcit Consulting Oy wpd Finland Oy:n toimeksiannosta.

wpd esittää tekeillä olevan riskiarvioinnin ja raportissa esitettävien toimintasuositusten / toimintatapojen huomioimista maa-ainesluvan ja ympäristöluvan lupaehdoissa.

wpd Finland Oy pyytää Kuljetuspolar Oy:tä huomioimaan Maaselän­kankaan tuulipuiston rakentamis- ja operointivaiheet Vilikki-ottamis­alueen jatkosuunnittelussa ja toiminnassa. wpd Finland Oy perään­kuuluttaa yhteistyötä ja keskustelua hankkeiden yhteensovitta­mi­sessa ja muistuttaa, ettei kiviaineksen ottamisesta tule aiheutua haittaa tai riskiä Maaselänkankaan tuulipuiston rakentamiseen tai operointiin.

wpd Finland Oy pyytää huomioimaan hankkeiden yhteensovittamisen Maaselänkankaan tuulipuiston rakentamisvaiheessa, jolloin ottoalue on jo toimintavaiheessa. Tuulipuiston rakentamisvaiheessa hanke­alueelle ja sen teille kohdistuu runsaasti tuulipuiston raskasta työ­maa­liikennettä ja -kuljetuksia, kun taas tuulipuiston operointi­vaiheessa alueella esiintyy lähinnä tuulipuiston huoltokäynteihin liittyvää henkilöautoliikennettä. wpd Finland Oy muistuttaa, että alueen tiestön käyttöön tuulipuiston rakennusvaiheessa on odotetta­vissa myös mahdollisia väliaikaisia tiesulkuja tienkäyttäjien turval­lisuuden vuoksi, mikä on huomioitava Kuljetuspolarin toiminnassa.

wpd Finland Oy peräänkuuluttaa hankkeissa turvallisuusasioiden sekä riskienhallinnan koordinointia yhteistyössä etenkin tuulipuiston rakentamis- ja purkamisaikoina ja pyytää Kuljetuspolar Oy:tä toimittamaan kalliokiviaineksen ottamistoimintaan ja sen riskeihin liittyvät luvat, selvitykset ja suunnitelmat wpd:lle nähtäväksi.

wpd Finland Oy toivoo jatkossakin hyvää keskusteluyhteyttä ja menestyksekästä yhteistyötä hankkeiden yhteensovittamisessa.

Hakijan vastineet

Vastine (24.4.2023) yksityishenkilön (XX) jättämään muistutukseen:

Pintamaiden läjityksen ko. rajan ja nimenomaan ojan välittömään läheisyyteen on suorittanut alueella aiemmin toiminut Louhinta Kääntä Oy. Kuljetuspolar Oy on toiminut alueella vasta elokuusta 2021 lähtien.

Minulla (hakijalla) ei ole ollut tietoa aiemmista huomautuksista läjittyjen maiden valumisesta ja siitä aiheutuneista haitoista.

Kuljetuspolar Oy voi tarvittaessa siirtää aiemmin ojan viereen läjitetyn pintamaakasan siten, että ojaan jää noin 10 metrin suojaetäisyys. Näin voimme toimia myös jatkossa uusien pintamaiden läjitysten suhteen, jolloin voimme minimoida mahdollisten valumien aiheuttamat haitat.

Vastine (24.4.2023) wpd Finland Oy:n jättämään muistutukseen:

Kuljetuspolar Oy (myöh. toimittaja) toimittaa kiviainekset Maaselänkankaan tuulipuiston rakentamisesta vastaavalle urakoitsijalle Veljekset Kellola Oy:lle (myöh. urakoitsija). Tämän vuoksi olemme yhdessä urakoitsijan kanssa valmiiksi suunnitelleet toimintamallin, joka edesauttaa tuulipuiston rakentamisesta ja

muualle toimitettavien kiviainesten kuljetuksista aiheutuvien riskien minimointia sekä työvaiheiden yhteensovittamista

Kuljetuspolar Oy:lle työturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, joten vuoropuhelu sekä rakennuttajan, urakoitsijan sekä toimittajan välillä on oltava saumatonta. Kaikki rakennusaikaiset poikkeamat tiestön

käytöstä suunnitellaan kaikkien alueella toimivien yritysten kanssa etukäteen, jolloin riskit onnettomuuksien tai muiden työtapaturmien osalta voidaan ennakoida ja estää.

Tuulipuiston rakennusvaiheessa voimaloiden osien turvallisen säilytysten varmistamiseksi, lähinnä mahdollisten räjäytysten osalta, voidaan varmistaa huolellisella ennakkosuunnittelulla. Räjäytykset

ajoitetaan siten, että räjäytyksen suoja-alueella ei ole räjäytyshetkellä voimalan osia säilytyksessä. Rakennusvaiheen aikana tullaan todennäköisesti suorittamaan ainoastaan yksi louhinta, joten räjäytyksen ajankohdan suunnittelu voidaan suunnitella siten, ettei se aiheuta vaaraa tuulipuiston rakentamiselle.

Kuljetuspolar Oy antaa WPD Finland Oy:lle pyydettäessä Vilikin louhoksen osalta kaiken tarvittavan aineiston nähtäväksi.

Tarkastukset

Ottamisalueella pidettiin tarkastus 18.4.2023.

Esittelijä Ympäristösihteeri Laura Liuska
 

Päätösehdotus Maa-aineslain 4 §:n mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa koskien kiven louhintaa ja murskausta myönnetään. Lupa koskee hakemusasiakirjoissa esitettyä suunnitelma-aluetta kiinteistöillä 563-402-64-1 (Vilikki) ja 563-402-65-5 (Kiviniemi). Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.
 

 Toiminnan aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaa

 Alueella voidaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta louhia ja murskata kalliokiviaineksia enintään hakemuksen mukainen yhden vuoden ottomäärä eli 57 500 k-m3 noudattaen louhintaa ja murskausta koskevia lupamääräyksiä muilta osin. Tällöin luvan haltijan tulee asettaa lupamääräyksessä 7 määrätyn vakuuden lisäksi Oulaisten kaupungille 10 000 euron vakuus. Vakuuden tulee olla asetettuna ennen toiminnan aloittamista.

 Yleiset määräykset

1. Luvan mukainen toiminta tulee sijoittaa ja sitä tulee harjoittaa lupahakemuksen liitteenä olevien ottamissuunnitelman, suunnitel­ma­karttojen ja -piirustusten mukaisesti sekä kaivannaisjätteen jätehuolto­suunni­telmaa noudattaen.

Pintamaiden läjitysalueet tulee sijoittaa siten, että naapurikiin­teistöjen vastaisiin kuivatusojiin säilyy vähintään 10 metrin suoja­vyöhyke, jolla säilytetään kasvipeite. Mahdolliset huuhtoumat vanhoista pintamaiden läjitysalueista ojiin tulee ehkäistä.

Ennen ottamisen aloittamista on valvontaviranomaiselle varattava mahdollisuus suorittaa aloitustarkastus.

2. Toiminnassa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta kiven­louhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) sekä mitä jäljempänä lupamääräyksissä määrätään.

3. Toiminnan kaikissa työvaiheissa tulee huomioida lähialueen

 tuulivoimaloiden rakentaminen. Ottamistoiminta tulee sovittaa yhteen Maaselänkankaan tuulivoimaloiden (erityisesti voimalat nro. 4 ja 5) rakenta­misen kanssa siten, että tärinää ja pölyämistä aiheuttavaa ottamis­toimintaa ei tehdä sellaisina aikoina, jolloin se voi aiheuttaa riskejä tuulivoimaloiden rakentamiselle, perustuksille tai osille. Toiminta tulee järjestää siten, että liikennöinti tuuli­voi­maloiden rakentamisalueelle ei vaikeudu eikä toiminta aiheuta haittaa tai vaaraa tuulivoimaloiden rakentamisen aikana eikä sen jälkeen.

 Jos kiviainesta louhitaan tuulivoimaloiden rakentamisen valmistuttua, tulee luvan haltijan esittää riittävä selvitys siitä, miten louhinnassa huomioidaan riskit tuulivoimaloille ja toimitaan yhteistyössä tuulivoimaloiden haltijan kanssa.

 Lähimmän asuinkiinteistön perustukset on kuvattava kattavasti ennen räjäytystöiden aloittamista. Kuvauksesta on sovittava kiinteistön omistajan kanssa. Luvan saajan on säilytettävä kuvat koko luvan voimassaolon ajan.

4. Sallitut toiminta-ajat ovat murskaukselle ma-pe klo. 7-22, poraukselle ma-pe klo. 7-21, rikotukselle ma-pe klo. 8-18 ja räjäytyksille ma-pe klo. 8-18. Kuormaus ja kuljetus on sallittu ma-pe klo. 6-22 sekä viikonloppuisin la-su klo. 7-18 .

Toimintaa voidaan harjoittaa ympäri vuoden. Poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen valvontaviranomaisen kanssa.

5. Asiattomien pääsy kiviaineksen ja jätteiden käsittelyalueille on estettävä lukittavilla porteilla ja tarvittaessa aidoilla siten, että moottoriajoneuvolla ei ole mahdollista kulkea käsittelyalueille luvattomasti. Portit ja aidat on pidettävä kunnossa.

6. Luvan saajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristö-vaikutuksista ja toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava ottamaan käyttöön soveltuva ympäristön kannalta paras käytäntö. Luvan muuttamista voidaan vaatia, mikäli käytössä olevaa tekniikkaa parantamalla voidaan ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta vähentää niin, ettei siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

 Maa-ainesten ottaminen

7. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvan hakijan on jätettävä Oulaisten kaupungille maa-aineslain edellyttämä vakuus 40 000 euroa edellytettyjen jälkihoitotoimenpiteiden suoritta­misen vakuudeksi. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään kuusi kuukautta luvan päättymisen jälkeen eli 2.11.2033 saakka.

8. Sallittu ottamismäärä on enintään 575 000 k-m3. Vuotuiseksi ottamismääräksi muodostuu siten 57 500 k-m3. Mikäli vuotuinen ottamismäärä poikkeaa merkittävästi suunnitellusta, tulee siitä ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lupa on voimassa siihen saakka, kunnes luvassa sallitut maa-ainekset on otettu loppuun, kuitenkin enintään 10 vuotta myöntämispäivästä.

9. Suunniteltu louhittava alue on merkittävä selvästi maastoon. Lisäksi alueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä. Merkintöjen säilymisestä alueella on huolehdittava.

10. Ottamisalueesta ei saa aiheutua missään toimintavaiheessa vaaraa ympäristölleen. Kalliojyrkänteiden reunoille tulee asettaa selvästi havaittavat lohkareet tai muut esteet putoamisen estämiseksi. Mikäli turvallisuusnäkökohdat toimintojen edetessä edellyttävät, tulee alue aidata.

 Louhosalueen ympärillä olevan aidan, kiviesteen tai maapen­kereen kuntoa tulee tarkkailla ja tarvittaessa korjata niin, että alueella mahdollisesti liikkuville ihmisille tai eläimille ei aiheudu vaaratilanteita. Alueen sisätulotielle ja tarvittaessa muualle louhoksen ympäristöön on asennettava varoitustaulut varoit­tamaan sivullisia alueella liikkumisen vaarallisuudesta.

11. Louhoksesta pumpattavat vedet tulee viivyttää ja käsitellä asian-mukaisesti mitoitetussa selkeytysaltaassa ennen niiden johtamista laitosalueen ulkopuolelle suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Altaaseen kertyvä kiintoaines tulee riittävän usein tyhjentää siten, ettei kiintoaineksia pääse kulkeutumaan alueen ympäristöön.

 Mikäli vettä pumpataan louhoksesta vähintään 100 m3/vrk, tulee siitä tehdä vesilain mukainen ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

12. Kiviaineksen ottaminen, maa-ainesten varastointi ja vesien johtaminen ottamisalueelta eivät saa aiheuttaa vettymistä, ojien liettymistä tai muuta vahinkoa muilla kiinteistöillä. Luvan saajan on varmistettava, että alapuoliset ojat riittävät pumpattavalle vesi­määrälle, ja säännös­teltävä vesien pumppausta alapuolisten ojien vetokyvyn mukaan.

 Ojien kuntoa ja veden esteetöntä kulkua on seurattava säännöl­lisesti ja tarvittaessa lähiojia on kunnostettava. Pintamaiden läjitys on tehtävä siten, että maa-ainekset eivät pääse huuhtoutumaan ojiin haitaten veden laatua ja kulkua. Rajaojien kunnos­tuksista tulee sopia naapurikiinteistöjen omistajien kanssa.

13. Kaivannaisjätteiden varastoimisessa, käsittelemisessä ja hyödyntämisessä on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa sekä mitä tässä päätöksessä on määrätty näiden maiden sijoittamisessa, käsittelemisestä sekä käyttämisestä alueen maisemoimisessa.

Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi.

 Melun ja pölyn torjunta

14. Luvan haltijan tulee riittävin suojaustoimenpitein estää toiminnasta aiheutuvan haitallisen melun ja pölyn leviäminen alueen ympäris­töön. Murskaus on suoritettava louhoksen pohjalla aina kun mahdollista. Pintamaat ja kiviaineskasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun ja pölyn leviämisen ensisijaisesti altistuvien kohteiden suuntaan.

 Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.Pölypäästöjä on tarvittaessa rajoitettava kastelemalla murskat­tavaa kiviainesta sekä kastelemalla tai suojaamalla läjitys- ja tiealueita.

15. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinraken-nusten piha-alueilla päivisin klo 7:00-22:00 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä muina aikoina ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). Mikäli ilmenee, että toiminnasta saattaa aiheutua kohtuu­tonta meluhaittaa, tai muutoin on syytä olettaa, että määrätyt melutasot ylittyvät häiriintyvissä kohteissa, voi lupaviranomainen velvoittaa luvan haltijan selvittämään melutilanteen ja poistamaan meluhaitan.

16. Luvan haltijan tulee riittävin suojaustoimenpitein estää toiminnasta aiheutuvan haitallisen melun ja pölyn leviäminen alueen ympäristöön. Murskaus on suoritettava louhoksen pohjalla aina kun mahdollista. Pintamaat ja kiviaineskasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun ja pölyn leviämisen ensisijaisesti altistuvien kohteiden suuntaan.

Murskauslaitoksen pölyä tulee rajoittaa käyttämällä pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pöly­päästöjä on tarvittaessa rajoitettava kastelemalla murskat­tavaa kiviainesta sekä kastelemalla tai suojaamalla läjitys- ja tiealueita.

Polttoaineet ja kemikaalit

17. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Murskaus- ja seulontalaitteiston tankkauksen tulee olla valvottua ja tankkauspaikan tulee olla nesteitä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu.

Koneiden huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa kaivannon pohja-alueilla. Suuremmat huolto- ja korjaustyöt tulee tehdä ottamis­alueen ulkopuolella niille varatuissa tiloissa.

18. Polttoainesäiliöt ja muut haitalliset kemikaalit tulee poistaa alueelta kunkin toimintajakson tai -vaiheen päätyttyä.

Aina säiliön siirron yhteydessä maaperä tulee tarkastaa ja mahdolliset pilaantuneet maat tulee poistaa ja toimittaa asian­mukaiseen käsittelyyn.

Onnettomuustilanteista, joissa maaperään tai pohjaveteen joutuu öljyä tai muuta haitallista ainetta, on välittömien torjuntatoimen­piteiden lisäksi ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Saatavilla tulee olla riittävästi imeytysmateriaalia.

Jätehuolto

19. Kunkin toimintajakson päätyttyä alue tulee siistiä sinne kertyneestä jätteestä.

Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet on toimitettava jäteasemalle. Vaaralliset jätteet on varastoitava kukin jätelaji erillään suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Jos vaaralliset jätteet luovutetaan siirtoa varten, on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

Alueen omavalvonta, kirjanpito ja raportointi

20. Laitokselle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava lupaviranomaiselle.

Luvanhakija vastaa siitä, että mahdolliset ulkopuoliset urakoitsijat saavat tämän päätöksen sekä toimintaan liittyvän ottamissuun-nitelman tietoonsa ja noudattavat niitä.

Alueella tulee valvontaviranomaisen erillisestä vaatimuksesta tehdä tarpeelliseksi katsottavia maaperä-, vesi- ja pohjavesi-selvityksiä niin toiminnan aikana kuin sen päätyttyäkin.

21. Luvanhaltijan on vuosittain, tammikuun loppuun mennessä, ilmoitettava otetun aineksen laatu ja määrä sähköiseen NOTTO-tietokantaan. Ilmoitus tulee tehdä myös vuosilta, jolloin ei ole ollut ottoa.

22. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpidosta tulee laatia vuosiyhteenveto, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

- louhitun kiviaineksen määrä

- laitoksen käyntiajat ja tuotantomäärät

- toiminnassa syntyneiden ja alueelle mahdollisesti kulkeutuneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä sekä tiedot jätteiden käsittelystä ja minne ne on toimitettu.

Lisäksi on raportoitava mahdollisesti syntyneet tiedot

- tehdyistä maaperän ja vesien laadun selvityksistä

- ympäristönsuojelun kannalta olennaiset häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet.

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Vuosi-yhteenveto on toimitettava lupaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä viranomaisen määräämällä tavalla.

Toiminnan muuttaminen

23. Laitoksen toiminnan ja valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä lupaviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtumisesta on uuden haltijan ilmoitettava viipymättä kirjallisesti lupaviranomaiselle. Luvanhaltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

Ottamisalueen jälkihoitotyöt toiminnan loppuessa

24. Ottamisalueen jälkihoito on tehtävä vähintään siten kuin Ympäris-töministeriön oppaassa 2020:24, "Maa-ainesten ottaminen", luku 7, esitetään. Toteutettavia jälkihoitotöitä ovat siten mm. alueen siistiminen ja soveltumattoman käytön estäminen, alueen muotoilu ympäristöön sopivaksi, tiivistyneiden alueiden kuten kulkuväylien ja varastokenttien pehmentäminen sekä pintamaiden palautta­minen kasvualustaksi ja metsittäminen.

25. Maisemointia tulee toteuttaa ottamistoiminnan edetessä esitetyn suunnitelman mukaisesti. Mahdolliset muutokset maisemointi­suunnitelmaan tulee esittää valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi etukäteen.

Humuspitoisia pintamaita ei saa käyttää täyttymisvesipinnan tasolla luiskien muotoiluun. Luiskien tulee olla pysyviä eikä niissä saa hyödyntää huuhtoutuvia maa-aineksia. Louhoksen pohjalle ei saa jäädä teräviä kallioita tai kivenlohkareita veden alle. Myös kaikki maa-ainesten varasto­kasat tulee poistaa. Jätteet ja mahdolliset pilaan­tuneet maa-ainekset  tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.

Jyrkänteet, joilla putoamisvaara on olemassa, tulee varustaa pysyvällä suojarakenteella toiminnan päätyttyä. Suojarakenne voidaan toteuttaa esimerkiksi suurilla lohkareilla tai kiinteällä aidalla. Suojarakenteen säilymisestä tulee huolehtia.

26. Toiminnan päättyessä luvan haltijan on pyydettävä ympäristön­suojelu­viranomaiselta lopputarkastus alueelle. Ympäristön­suojelu­viranomainen voi antaa tarkempia toiminnan lopetta­miseen liittyviä määräyksiä.

 Perustelut

 Luvan myöntämisen edellytykset

 Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristön­suojelulain ja maa-aineslain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnon­suojelu­lailla ja sen nojalla on säädetty.

 Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei normaalissa tilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun pohjaveden käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 Jos ainesten ottaminen kuitenkin alentaisi viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaisi muuta sellaista vahinkoa tai haittaa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä, on kiinteistön omistajalla ja haltijalla maa-aineslain 9 §:n mukaan oikeus saada ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu.

 Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan tai osayleiskaavan vastaisesti. Se sijoittuu riittävän etäälle asutuksesta ja muista mahdollisesti häiriintyvistä kohteista. Alue ei sijoitu arvokkaalle maisema-alueelle eikä sen välittömään läheisyyteen.

 Luvan kohteessa tai sen vaikutusalueella ei sijaitse suojelukohteita eikä ole tiedossa muitakaan merkittäviä suojeltavia esiintymiä. Ottamisalueelta ei tunneta luonnonsuojelulain 29 §:ssä tarkoitettuja suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteen vaikutusalueella ei sijaitse Natura-verkostoon kuuluvia kohteita eikä muitakaan luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja alueita tai yksittäisiä kohteita.

 Yhteiskäsittelylupa on siten, ottaen huomioon myös annetut lupamääräykset, ollut myönnettävissä.

 Lupaviranomainen on katsonut, että lupapäätöksen osittainen noudattaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (MAL 21 §, YSL 199 §).             

 Lupamääräysten perustelut

 Määräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimenpiteet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

 Päätöksessä on huomioitu vesienhoitosuunnitelma ja toiminnan vaikutukset vesienhoidon kannalta. Vesienhoidon tavoitteiden edistämiseksi on annettu lupamääräyksiä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi.

 Lupamääräys 1: määräys on tarkennettu luvan myöntäminen hakemusasiakirjoissa kuvatulle toiminnalle. Lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan sijoittuminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Lisäksi määräyksellä ehkäistään pintamaiden läjityksestä aiheutuvia haittoja vesistölle ja naapurikiinteistöille. Aloitustarkastuksesta on määrätty valvonnan vuoksi.

 Lupamääräys 2: määräys on asetuksen kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) mukainen.

 Lupamääräys 3: määräys on annettu ottamisalueen lähialueelle rakennettaville tuulivoimaloille tai niiden rakennustyömaille aiheutuvan haitan tai vaaran estämiseksi sekä lähimmälle asuin­rakennukselle aiheutuvien mahdollisten haittojen havaitsemiseksi (YSL 52 §; NaapL 17 §).

 Lupamääräykset 4 ja 14: määräysten tarkoituksena on ehkäistä lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvat meluhaitat (YSL 52 §; NaapL 17 §).

 Louhinta ja murskaus sijoittuu siten, että valtioneuvoston asetuksen

 kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen

 ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) mukaiset vähimmäisetäisyydet

 lähimpiin asuinkiinteistöihin täyttyvät. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa luvan haltijan on selvitettävä melutilannetta ja poistettava meluhaitta. Luvan haltija on myös velvollinen huolehtimaan riittävästä melun torjunnasta.

 Lupamääräys 5: Estämällä asiattomien kulku alueella voidaan ehkäistä ennakolta jätteiden luvatonta sijoittamista ja muita ympäristöriskejä kuten onnettomuuksia, ympäristön pilaantumista ja roskaantumista. (YSL 15 §).

 Lupamääräys 6: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava ja hyödynnettävä toimialansa parhaan käyttö-kelpoisen tekniikan kehittymistä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 6, 8 §).

 Lupamääräys 7: Maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus lupamääräyksissä määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden suuruudessa on huomioitu toiminnan laajuus, luonne ja lupamääräykset. (MAL 12 §).

 Lupamääräys 8: Yhteiskäsittelylupa on myönnetty haetulle

 maa-ainesmäärälle kymmeneksi vuodeksi (YSL 87 §; MAL 10 §).

 Lupamääräykset 9-10: Määräykset on annettu ottamistoiminnan haitallisten vaikutusten välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Suunnitelman mukaisen ottoalueen ja ottamistason valvomiseksi on määrätty riittävästä merkitsemisestä.  Turvallisuuden parantamiseksi on määrätty ottamisalueen jyrkänteiden suojaamisesta (MAL 11 §).

 Lupamääräykset 11-12: Määräysten tavoitteena on pinta- ja pohjavesien suojelu. Laitoksesta pumpattavat vedet eivät saa heikennä ottamisalueen alapuolisten pintavesien laatua eivätkä aiheuta vahinkoa muiden omistamilla kiinteistöillä. Pumpattavien vesimäärien säännöstelyllä ja alapuolisten ojien vetokyvyn varmistamisella voidaan estää laitosalueen alapuolisten pelto- ja metsäalueiden vettyminen. (YSL 52 §; NaapL 17 §; VesiL 2. luku 15 §)             

 Lupamääräys 13: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisen tavoitteena on jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyödyntämisen edistäminen sekä jätteiden turvallinen käsittely ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy. Suunnitelma on tarvittaessa päivitettävä maa-aineslain 16 b §:n mukaisesti.

 Lupamääräykset 14-16: Määräysten tarkoituksena on terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen. Murskaimen ja varastokasojen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohdissa. (VNp 993/1992; YSL 52 §; NaapL 17 §.)

 Lupamääräykset 17-18: Määräykset on annettu maaperän ja vesien suojelemiseksi. Toiminnassa on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. (YSL 14, 15, 17 §).

 Lupamääräys 19: Jätehuolto on hoidettava jätelain ja voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyn­tämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. (JäteL 8, 13, 121 §.)

 Lupamääräykset 20-22: Luvan haltija vastaa toiminnan luvanmukaisuudesta ja on myös velvollinen huolehtimaan, että myös ulkopuoliset urakoitsijat noudattavat lupamääräyksiä. Määräykset on annettu toiminnan valvonnan toteuttamiseksi ja luvan haltijaa koskevien ilmoitusvelvollisuuksien täyttämiseksi. Toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta (YSL 62, 94 §; JäteL 118-119 §; MAL 23a §)

 Lupamääräys 23: Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa lupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin (YSL 29, 170 §).

 Lupamääräykset 24-26: Jälkihoitoa ja maisemointia koskevat lupamääräykset on annettu alueen siistimiseksi toiminnan päätyttyä, kasvillisuuden uusimiseksi sekä ottamistoiminnan luontoon ja maisemakuvaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Toiminnassa on huomioitava lähialueen tuulipuistojen rakentaminen. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta (VNa 926/2005) 8 §:n mukaan luvan voimassaoloajan aikana on toteutettava myös kaikki luvan edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet.

 Muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 12-14 ja 16.

 Päätöksen täytäntöönpano ja toiminnan aloittaminen

 Lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 Toiminta voidaan aloittaa erikseen määrätyiltä osin tätä päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta sen jälkeen, kun päätöksessä määrätty vakuus on asetettu. Koko luvan mukainen toiminta voidaan aloittaa päätöksen saatua lainvoiman.

 Päätöksen voimassaolo

 Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöspäivästä eli 2.5.2033 saakka, jollei lupamääräyksistä muuta johdu.

 Toimintaa koskevat aikaisemmat luvat ja niiden korvaaminen

 Tällä päätöksellä korvataan alueelle aikaisemmin myönnetty ympäristölupa (valvontalautakunta 21.5.2015 § 23) sekä maa-aineslupa (ympäristösihteeri 26.5.2015 § 2).

 Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 Toiminta on lupavelvollista maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan. Lisäksi toiminta on lupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n sekä liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan, kun kiviainesta louhitaan ja murskataan vähintään 50 päivää.

 Maa-aineslain 4a §:n ja ympäristönsuojelulain 47a §:n mukaan maa-ainesten ottamista ja ympäristölupaa koskevat hakemukset on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee lupa-asian maa-aineslain 7 §:n sekä ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (Vna 713/2014) 2 §:n kohtien 6 a ja 6 b mukaan.

 Sovelletut säädökset

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 8, 14, 15, 17, 27, 34, 47a, 52, 62, 87, 94, 170, 199 §

 Maa-aineslaki (555/1981) 4, 4a, 7, 9-11, 12, 16b, 21, 23a §

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17-18 §

 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 121 §

 Vesilaki (587/2011) 2. luku 15 §

 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-6,11-16 §

 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (962/2005) 8-9 §

 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 9, 10,12 §

 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/192)

 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 Lupapäätöksestä perittävä maksu on 4912 €. Maksuun sisältyy ympäristölupamaksu 1600 € (kohtuullistettu -30 %) sekä lisäksi maa-ainesten ottoa koskevat maksut:

 - ottamissuunnitelman tarkastaminen: 200 €

 - ottamisalueen pinta-alan mukaan 25 € x 5,7 ha = 142 €

 - hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän mukaan

   0,006 €/m3 x 575 000 k-m3 = 3450 €

 - kuulemisesta ei peritä taksan mukaista maksua (sisältyy ympäristölupamaksuun)

 Maksut perustuvat Ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksaan (hyväksynyt valvonta- ja lupalautakunta 31.1.2023 § 4) sekä Maa-ainestaksaan (hyväksynyt valvonta- ja lupalautakunta 31.1.2023 § 5).

 Muutoksenhaku

 Päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

 Päätöksestä tiedottaminen

Päätös:  Hakija

 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

 Ympäristöpalvelut Helmi

Ilmoitus päätöksestä: Asianosaiset

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Jarkko Ollila poistui esteellisenä tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

 Pöytäkirjantarkastajana tämän pykälän osalta toimi Tero Paakkonen.